Launonen on Vuoden 2002 hämäläinen kylä

Lopella sijaitseva Launonen valittiin Vuoden hämäläiseksi kyläksi Hämeen kylätoimintapäivillä Vähikkälässä elokuussa 2002. Valinnan teki Hämeen Kylät ry, joka on maakunnallinen kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä.

Launonen on järjestyksessä kolmas Vuoden hämäläinen kylä. Aiemmat ovat: Janakkalan Vähikkälä (2001, jolloin Launonen sai kunniamaininnan) ja Hauhon Alvettula (2000).

Hämeen Kylät perusteli Launosten valintaa Vuoden kyläksi seuraavasti:

"Launonen edustaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta onnistuneesti hyödyntävää paikalliskeskusta, joka mieltää itsensä kyläksi.
Launosten kylä on viime vuosien aikana toteuttanut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, minkä ansiosta kylän palveluiden väheneminen on pysähtynyt ja alueen vetovoimaisuus ja asukasviihtyvyys on parantunut.
Tämä elinvoimainen kylä on vastannut ajan haasteisiin mm. lähtiessään rohkeasti toteuttamaan etätyöhanketta."

Keskeinen sijainti

Launonen sijaitsee Lopen kunnan itälaidalla Riihimäen kaupungin tuntumassa. Kylästä on hyvät yhteydet maanteitse pääkaupunkiseudulle Hämeenlinnan moottoritien valmistuttua kymmenisen vuotta sitten. Rautatieyhteydet ovat myös hyvät: Riihimäen rautatieasemalle on vain noin 10 minuutin ajomatka Launosista.

Kylässä on nykyisin asukkaita noin 1250. Kylässä on oma koulu, jossa oppilaita on noin 130. Kunnalliset peruspalvelut ovat pääosin kunnossa. Kyläyhdistys pitää yllä monipuolista kylätoimintaa. Kylässä toimii sen lisäksi parikymmentä muuta yhdistystä ja yhteisöä, jotka tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia asukkaille. Kylä on muuttovoittoaluetta. Lopen kunnalla on myytävänä Launosissa erittäin edullisia omakotitontteja hyvässä harjumaastossa.

Hiukan historiaa..

Launosten kylässä on ollut asutusta jo runsaan 1000 vuoden ajan. Launosten kylän nykytilaan vaikuttava historian jakso alkaa noin 1860-luvulta, jolloin kylän kartanoihin asettui vahvoja maatalouden kehittämisestä kiinnostuneita isäntiä. Voimakas maatalouden uudistaminen Launon kartanossa ja erityisesti Santamäessä merkitsi suurta työvoiman lisäystä kylässä.

Santamäessä ryhdyttiin kehittämään myös monenlaista muuta tuotantoa kasvavan maatalouden tueksi. Perustettiin meijeri, saha, tiilitehdas, mylly ja niin edelleen. Kormun kartano tuli naimakaupan mukana osaksi Santamäen isännän H.G. Paloheimon kasvavaa talousmahtia.

Riihimäen teollisuuden syntysijoilla

Paloheimo kasvatti teollista tuotantoaan voimakkaasti Launosissa. Tuotteiden kuljettamiseksi maailman markkinoille Paloheimo rakennutti kapearaiteisen rautatien Launosista Riihimäelle.

1910...1920 -luvuilla taloudellinen ja muu toimeliaisuus oli kylässä vireimmillään. Vakituisia asukkaita on ollut 700...800. Kylässä on ollut osuuskauppa, oma koulu, oma posti, rautatieasema, sähkö, puhelin, työväenyhdistys taloineen, raittiusseura, urheiluseura, nuorisoseura, suojeluskunta yms.

Käyrä kääntyi kuitenkin laskuun, kun Paloheimo alkoi vähitellen siirtää teollista tuotantoaan Riihimäelle rautatiekuljetusten äärelle. Tiilitehdas oli viimeinen. Sen tuotanto loppui 1970-luvulla. Ainoa piristysruiske taantuvassa kylässä oli siirtokarjalaisten asettuminen sodan jälkeen asutustiloilleen.

"Vasara ja nauloja.."

1980-luku toi seuraavan piristysruiskeen kylään. Lopen kunta hankki omistukseensa hyvää rakennusmaata ja kaavoitti sen omakotirakentamiseen soveltuvaksi taajamaksi. Edulliset kunnan tontit houkuttelivat uutta väkeä kylään. 1990-luvun suuri talouslama katkaisi tämän rakentamisbuumin.

Kylän väkimäärä oli ilahduttavasti kasvanut, mutta uudet asukkaat olivat toisilleen vieraita. Kylän identiteetti oli kadonnut. Ennen oli ennen, eikä se tule takaisin. Lama vei kylästä postikonttorin, pankin ja pari päivittäistavarakauppaa. Kunnallisilla luottamushenkilöillä ei riittänyt luovuutta kylän henkisen tilan kohentamiseen.

Kylätoiminta uuteen nousuun

Launosten kylätoimikunta perustettiin 1980-luvun alussa. Aluksi toiminta lienee ollut melkoisen vireää, mutta varsin lyhytjänteistä. Henkilöitä ja ideoita tuli ja meni. Syvimmän laman jälkeen kylätoimikunnan rinnalla toteutettiin mittava kylähistorian kokoaminen kirjaksi. Mukana oli myös naapurikylä Kormu, jonka historia on aina ollut sidoksissa Launosten historiaan. Yli 500 -sivuisen teoksen nimi on "Kartanokulttuurista nykyaikaan". Kirjan julkaiseminen 1997 ei kuitenkaan vaikuttanut tavallisten kyläläisten elämään tai mielialaan juuri millään tavalla.

Vuosituhannen vaihtuessa kylätoimikunnasta tuli Launosten kyläyhdistys ry. Se sai kokonaan uuden johtoporukan, joka ryhtyi johdonmukaisesti kehittämään kylätoimintaa avoimempaan ja dynaamisempaan suuntaan.

"Suomen paras kyläsuunnitelma"

Perinpohjaisen aineistonkeruun jälkeen koottiin kenties Suomen paras kyläsuunnitelma, joka antaa kylän kehittämiselle suunnan vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan panostettiin kylän sisäiseen viestintään tavoitteena kyläläisten tahtotilan muutos - apatian nujertaminen. Välillä käytiin kirkonkylällä pistämässä "Kunnanherroja ruotuun" mielenilmauksella. Sen tuloksena koulun yhteyteen saatiin parinkymmenen vuoden jahkailun jälkeen liikuntasali.

Kyläyhdistyksen vuosittaiseen tapahtumaketjuun kuuluvat Ystävänpäiväkarnevaalit, Aikuisten Viini- ja Lauluilta keväällä ja syksyllä ja joku kesätapahtuma tai markkinat. Kyläparlamentti kutsutaan koolle pari kertaa vuodessa. Sinne voi kuka tahansa kyläläinen tuoda käsiteltäväksi vapaamuotoisesti mielestään tärkeitä asioita. Porukalla etsitään sopiva tapa viedä asiaa eteenpäin, jos niin nähdään tarpeelliseksi. Lasten joulujuhla on loppuvuoden kohokohta.

Lisäksi kyläyhdistys julkaisee Launosten Kyläpostia 3 kertaa vuodessa. Kylän oman internet-sivuston avaaminen lienee ajankohtainen vuoden 2003 alkupuolella.

Muita tärkeitä työkohteita kyläyhdistyksessä ovat juuri nyt kantatie 54:n liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä kylän vedenottamon läheisyyteen haettu soranottolupa.

Kari Hovi
Kyläpäällikkö, Launonen
Vuoden 2002 hämäläinen kylä