Launosnetin valtuustoraportti 22.9.2003 -kokouksesta
Mikko Junes

HUOM. oikaistu tieto tekstissä punaisella.

Lopen kunnanvaltuustossa oli tällä kertaa vain yksi asia, joka puhutti tavanomaista enemmän: perusturvalautakunnan yhteensä 202 400 euron lisämäärärahaesitys, jota on käsitelty myös uutisjutuissa 23.9. sekä 15.8.

Perusturvalautakuntahan oli esittänyt mainittua lisämäärärahaa kehitysvamma-, vanhus- ja lastenhuoltoon, mutta kunnankamreeri oli laskeskellut, että perusturva selviäisi sisäisillä rahansiirroilla. Puolen vuoden (30.6.) talousarviototeutuman perusteella näytti siltä, että ylimääräistä nipistettävää löytyisi yhdeksältä eri momentilta, mm. lasten perhehoidosta 50 000 euroa, mielenterveysongelmaisten asumismenoista 40 000 €, vammaisetuuksista 30 000 € ja omaishoidon tuesta 20 000 €.

Ajatus oli, että jos nuo momentit syystä tai toisesta kumminkin ehtyvät, perusturva hakee loppuvuodesta valtuustolta lisää rahaa. Osa valtuutetuista ja perusturvan viranhaltijoista katsoo, että kyse on ainakin psykologisesti eräänlaisesta vyönkiristyksestä. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Juhani Rautiainen (kok) kiteytti näkemyksen kutakuinkin näin:

"Perusturvaan on 30.6. jälkeen tullut hyvin paljon hakemuksia omaishoidon tuesta ja kysyinkin yhdeltä viranhaltijalta, myykö hän tämän rahansiirron vuoksi loppuvuoden ´ei oota´, mutta hän ei osannut siihen vastata."

Kunnanjohtaja vakuutti valtuutetuille kahteenkin otteeseen, että momentit, joilta rahaa siirretään, ovat lakisääteisiä menoja, joten jos rahat eivät riittäisi loppuvuodeksi, valtuuston on myönnettävä sitä lisää. Valtuutettu Asko Ali-Marttilan (sit) kysymykseen, onko omaishoidon tuki lakisääteistä, kunnanjohtaja vastasi, ettei ole asiasta ihan varma, mutta tiettyyn pisteeseen sen pitäisi sitä kyllä olla.

Valtuutettujen ja virkamiesjohdon näkemyseroja määrärahojen siirtoasiassa voisi ehkä valaista pikku esimerkillä arkielämästä:

Perhe Virtanen on viikonloppuostoksilla ja isä Virtaselta loppuu yks kaks yllättäen käteinen limiitti autotarvikekaupassa, jossa pahaksi onneksi pankkikorttipääte on rikki ja korttihöyläkin hukassa. Hän kääntyy ystävällismielisin katsein perheen kuopuksen puoleen, tällä kun sattuu olemaan viikkorahoja mukana juuri sen verran, että saa himoitsemansa PC-pelin naapurikaupasta samalla reissulla. Isä Virtanen vakuuttaa, että vippi tulee heti takaisin, kunhan päästään pankkiautomaatille.

Kuten tunnettua, ottomaatteja on nykyjään verraten harvassa, eikä tietenkään sivukadulla sijaitsevan autonrompekaupan kulmilla, joten siinä vaiheessa poika Virtasen kohdalla syntyy ns. patoutunutta kysyntää. Isä Virtasen vakuuttelut takaisinmaksusta eivät paljoa lohduta, kun ottomaatilla käyntikin hoksataan vasta viimeisissä liikennevaloissa kaupungin ulosajoväylällä..

Tästähän tässä siirtomääräraha-asiassa noin suurin piirtein on kyse.

Valtuutettujen ja viranhaltijoiden huolen huojentamiseksi määrärahojen siirtopäätökseen lisättiin vielä kunnansihteerin kirjaamana seuraavaa: "Hyväksyttiin Asko Ali-Marttilan toivomusponsi, että aiempia normeja noudattaen omaishoidontuesta ei tämän vuoden aikana tingitä, mikäli käyttötarvetta on."
Sikäli kun valtuutettujen tahtoa lehdistön penkiltä pystyi lukemaan, ponsilausumaan olisi pitänyt sisällyttää kaikki ne menokohdat, joista rahaa siirrettiin. Tätähän Jussi Rautiaisen ponsiesitys "asiaan voidaan palata lisämäärärahan merkeissä myöhemmin" itse asiassa tarkoittikin.

Ulkopuoliselle tarkkailijalle jäi tämänkin asian käsittelystä sellainen vaikutelma, että avoin keskustelu asioista on Lopen valtuustossa joko vaikeaa, mahdotonta tai sitten suorastaan kiellettyä. Puheenjohtaja Matti Ahtiainen (kesk) tuntuu pitävän kokousjuridiikkaa tärkeämpänä kuin sellaista keskustelua, jonka kautta valtuutetuille syntyisi yhteinen näkemys edes siitä, mistä ollaan päättämässä. Tässä tietysti toteutuu se virkamiehen vanha viisaus, että kun ei tehdä mitään, ei tehdä virhettäkään. Minkä vuoksi päätösten valitustiet sitten ylipäätään ovat olemassa?

On hätävarjelun liioittelua kuvitella, että sallimalla avoimempi ja kommunikatiivisempi ote kokousasioiden käsittelyssä, se heti johtaisi muotovirheeseen, josta joku valittaa. Kyllä valituskynnys Lopella on sentään sen verran korkealla, että valitettu ei ole juuri silloinkaan, kun aihetta ehkä olisi ollut. Tällä menolla on turha kuvitella, että päätöksenteko jaksaa kiinnostaa muita kuin meitä tanakasti keski-ikäisiä kuntalaisia, joilta muut huvit ovat jo taakse jäänyttä elämää..

No, onneksi Ali-Marttila tuo väriä valtuustoon, vaikka joskus toivoisi, että solisti välillä vaihtuisikin. Tällä kertaa Läyliäisten "huutavan ääni" oli laatinut poleemisen puheenvuoron kunnanhallituksen vähintään yhtä poleemisesta vastauksesta Ali-Marttilan kesäkuiseen aloitteeseen kunnan investointien ja käyttömenojen alueellisen jakautuman selvittämisestä.

Tuossa vastauksessa aloitetta pidettiin "ei suoranaisesti mahdottomana, mutta äärimmäisen paljon työtä vaativana". Valtuuston esityslistassa vastaus alkoi kunnankamreeri Karjalaisen sanoin: "Mikä on kunta? Kunta on yksi juridinen ja hallinnollinen kokonaisuus tietyllä alueella, josta yleisesti käytetään nimitystä kunta.."

Ali-Marttila pisti omassa puheenvuorossaan ns. paremmaksi:

Mikä on kunnanvaltuusto? Kunnan valtuusto on yksi juridinen ja hallinnollinen elin tietyssä kunnassa, josta yleisesti käytetään nimitystä kunnanvaltuusto.

Valtuuston jakaantuminen erilaisiin puolueisiin, ryhmittymiin ja yksittäisiin valtuutettuihin on eri asia kuin valtuusto-organisaation todellinen päätäntävalta.

Valtuuston päätöksenteko koostuu johtavien virkamiesten valmistelusta ja valtuuston kokouksiksi nimitetyistä valtuutettujen istumistilaisuuksista. Suurimmat puolueet järjestävät näitä istumistilaisuuksia, joissa esitykset johtavien valtuutettujen johdolla aina hyväksytään, myös ennen valtuuston kokouksia.

Valtuuston toimivallan perustana on kuntalaki, jonka mukaan kunnanvaltuusto strategiansa kautta johtaa kunnan toimintaa. Käytännössä valtuusto on kuitenkin delegoinut strategian teon yleensä hallitukselle, joka taas on delegoinut sen johtaville luottamushenkilöille ja virkamiehille.

Valtuutetut asuvat eri puolilla kuntaa, mutta johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat pääasiassa kirkonkylällä. Vaikka he asuvat vain tietyssä paikassa, he ovat kuitenkin käyneet kunnan kaikilla kylillä - tai ainakin kartalta nähneet kaikki kylät - joten on mahdotonta sanoa, minkä kylän asialla he päätöksenteossa ovat.

Todellinen päätäntävalta osuu vain johonkin kohtaan, esim. kunnanjohtajalle ja kaikki hyötyvät tehdyistä päätöksistä, esim. lentokentän tuomat tulovirrat, ilmoituslehden valintaan liittyvät säästöt, Sajaniemen koulun lakkautuksen tuomat säästöt.

Eri kyliltä tulevien valtuutettujen vaikuttaminen on vähäistä kustannusten laskemisen näkökulmasta - he kuittaavat vain kokouspalkkion. Suurimmat kustannukset kunnalle syntyvät asioiden pitkällisestä valmistelusta, joka ei aina ole käytännönläheistä tai edes hyödyllistä, mutta on jo muodostunut itsestäänselvyydeksi.

Vastauksena aloitteesta annettuun vastaukseen: On itsestään selvää, ettei sentintarkkoja laskelmia asiasta voi tai kannata tehdä. Investointien osalta suuntaa-antava arvio kuitenkin voitaisiin tehdä helposti. Kaikki merkittävät investoinnithan ovat tilinpäätöksessä erikseen näkyvissä ja niiden yhteenlaskeminen olisi vaatinut työtä äärimmäisen vähän.

En kuitenkaan vaadi asian uudelleen käsittelemistä, sillä vastauksena annettu essee vastaa jo aloitteen ydinkysymykseen - eli siihen, ovatko kuntaorganisaation panostukset suhteellisesti liikaa keskittyneet kirkonkylälle. Vastaus on ilmiselvä kyllä. Sillä muutenhan kirkonkylällä asuva virkamiesjohto olisi voinut valtuuston strategisen päätöksenteon kannalta tärkeät numerot julkaista.

Kuten meillä on tiedossa kuntalaisista asuu noin 32 prosenttia kirkonkylällä, 33 prosenttia taajamissa (Läyliäinen, Launonen) ja 35% eli suurin kolmannes pienissä kylissä tai haja-asutusalueella.

Kunnan käyttämästä rahasta, noin mututuntumalla - jos ei riihimäkeläisten makean veden turvaamiseksi rakennettua yhdysviemäriä lasketa - jokaista kirkonkylään käytettyä 100 euroa kohti käytetään Launosiin ehkä 8 euroa ja Läyliäisiin 5-6, pieniin kyliin ja muihin kunnan osiin ehkä yhteensä 50 senttiä.
Onko tämä oikein, siihen otamme kantaa kohta budjetin valmistelussa.

Valtuutettu Aarno Lähde (sd) tarkensi vierustoverinsa poleemista esitystä toteamalla, että "valtuustolle annetusta vastauksesta ilmenevä asenne ottaa kaaliin". Sen enempää aiheesta ei salissa puhuttu.

Mutta eipä unohdeta asiaa, jossa Lopella tapahtuu selkeää edistystä. Kunnanvaltuusto myönsi 9 300 euron lisämäärärahan, jolla saadaan hallintokuntien esityslistojen ja pöytäkirjojen liitteet sähköiseen muotoon kunnan nettisivuille marraskuun alussa. Launosnetin toimitus ottaa riskin ja kiittää lämpimästi jo etukäteen.

Niin oli lyhyt lista nuijittu pöytään ja lopuksi kirjattiin 4 kappaletta valtuutettujen aloitteita:

1) Timo Heinosen ja muiden kokoomuksen valtuutettujen aloite koskien ympäristö- ja vihersuunnitelmien laatimista taajamien keskeisimpiin risteysalueisiin, rahan varaamista tarkoitukseen sekä työn toteuttamista kunnan ja kylätoimikuntien yhteistyönä.
2) Juhani Rautiaisen aloite siirtoviemärin hajuhaittojen tutkimiseksi ja haittojen poistamiseksi.
3) Asko Ali-Marttilan aloite kunnan talousarvion selkiyttämisestä ja sen käsittelyn aikaistamisesta valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
4) Varavaltuutettu Jukka Pulkkisen (kesk) aloite vesipisteen saamiseksi Santamäen pallokentälle Launosiin.

Puheenjohtaja Matti Ahtiainen kopautti vajaan tunnin mittaisen kokouksen päättyneeksi. Valtuutetuille oli varattu lyhyehkön kokouksen oheisohjelmaksi kunnan johtamiskoulutuksen esittelyä. Konsultin kiintoisaa esitystä seuraamaan jäi lopulta vain noin puolet valtuutetuista.

Lopuksi taas Launosnetin toimituksen perinteiset, mutta täysin subjektiiviset valtuustotähdet:

*** Juhani Rautiainen: Asiallista ja ajantasaista faktaa perusturvan määrärahoista ja arkipäivästä, mutta kun ei niin ei.
** Asko Ali-Marttila: Valtuuston herättely sen kun jatkuu..
* Aarno Lähde: Kouluttajana tietää, kuinka tärkeää on oikea asenne. (Tämä tähti oli kyllä vähällä mennä kunnanjohtajalle, mutta kun virkamiehille ei tähtiä jaella ;-)

Lue: Valtuustouutinen 23.9.2003

Takaisin valtuustouutiseen
Takaisin etusivulle