|
|
Lopen
kunnanvaltuuston kyselytunti 19.5.2003
(klo 17-18 ennen valtuuston kokousta)
Valtuutettujen esittämät kysymykset ja niihin saadut vastaukset:
Kyselytunnin vuorovaikutteisuuden ja ajankohtaisuuden
lisääminen
Luontoarvot Lopen kunnan vahvuustekijöinä
Hankintaosaaminen Lopen kunnassa
Kunnanhallituksen kanta lisääntyvään
soranottoon
Lentokentän tulo Keihäsjärvelle
Kehittämistoimikunnan rooli
Kunnan pätkätyösuhteet
Sivistyslautakunnan kouluesityksen
kustannukset
Kunnan omistamien metsien hoito
Yhteistyö kyläyhdistysten kanssa
Yleisöä oli paikalla noin 30 henkeä.
Kyselytunti alkoi n. klo 17:05 valtuuston puheenjohtajan Matti Ahtiaisen
lyhyellä yhteenvedolla kyselytunnin tarkoituksesta ja toimintamallista
(säännöistä). Kysymyksiä voivat tehdä
valuutetut ja siitä on säännöissä mm. seuraavaa:
"Saatuaan vastauksen, kysymyksen esittäjällä
on oikeus tehdä kaksi (2) asiaan liittyvää lyhyttä
lisäkysymystä. Kysymyksen johdosta ei käydä
keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja.
Kyselytunti on julkinen"
HUOMAUTUS: Suoraan
kyselytunnilla ilman kirjallista tai muuta materiaalia ylös
kirjatut osuudet on raportissa kirjoitettu kursiivilla. Erityisesti
niitä on lyhennetty, eikä teksti vastaa sanasta sanaan
sitä, mitä ao. henkilöt ovat puhuneet.
Asko
Ali-Marttila: Kyselytunnin vuorovaikutteisuuden ja ajankohtaisuuden
lisääminen. (klo 17:09)
Jotta kyselytunnista saataisiin aidosti vuorovaikutteinen ja pienen
kunnan toimintaympäristöön sopiva - ja ajankohtainen
- olisi hyvä, että ajan salliessa voitaisiin esittää
myös kysymyksiä, joita ei ole annalta hallitukselle toimitettu.
Onko kunnanhallituksella jotain tällaista mahdollisuutta vastaan
ja voidaanko ennalta valmistelemattomia asioita ottaa epävirallisemmin
mukaan jo seuraavalla kyselytunnilla?
Matti Ahtiainen: Kunnanvaltuuston
kokouksissa ei ole epävirallisia asioita, siellä on vain
päätösasioita. Kyselytunti liittyy elimellisesti
valtuuston kokouskäytäntöön. (Viittaa eduskunnan
käytäntöihin, joiden mukaisia valtuustojen ja kuntalain
säädökset sekä soveltuvilta osin työjärjestykset
ovat.)
Sellainen tilanne on mahdoton, että virallisissa asioissa voidaan
esittää lisäkysymys ilman, että vastaaja voi
tarkastaa, onko kysymykseen liitetyissä väitteissä
perää vai ei.
Kunnassa on monenlaisia muita tilaisuuksia, joissa tässä
tarkoitettua keskustelua voidaan käydä.
Vastaukseni on, että kyselytunnilla toimitaan valtuuston työjärjestyksen
mukaisesti.
Lisäkysymys/Asko
Ali-Marttila: Onko hallituksella sitten haukkuutta tällaisten
vuorovaikutteisten kyselytilaisuuksien järjestämiseen
lisääntyvässä määrin kyselytuntienulkopuolella?
Erikoista muuten, että valtuuston puheenjohtaja vastaa hallitukselle
osoitettuun kysymykseen.
Matti Ahtiainen: Tää ei kuulu (?) hallituksen toimivaltaan
ja sen takia tää meni kyllä ihan oikein ja toivon,
että kunnanjohtaja vastaa tähän.
Voitto Saraneva: Meillä on kunnanvaltuuston talousstrategiailta
3.6.2003 ja siellä toivon vilkasta vuorovaikutteista keskustelua
näistä siellä tulevista asioista.. ja syksyllä
tulee seuraava vastaava jatkotilaisuus siihen ja ne on sellaisia
paikkoja, joissa voi saada asioita pohtimalla kuntoon.
Asko Ali-Marttila:
Luontoarvot Lopen kunnan vahvuustekijöinä. (klo
17:14)
Mitä suunnitelmia on näiden vahvuuksien (puhdas luonto
ja erämaatmetsät) ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Onko vireillä luontoarvoja heikentäviä hankkeita?
Juha Viinikka: (erittäin
paljon lyhennetty yhteenveto) Erilaiset
valtion lait ja säädökset,mukaan lukien maakuntakaava,
rajaavat ja määrittelevät tarkasti eri luontoarvojen
huomioonottamiset (luki runsaasti lakitekstiä). Lopen kunta
suojelee, hoitaa ja ylläpitää luontaan ja ympäristöään
yhteistyössä valtion ympäristöhallinnon kanssa.
Lopuksi vastauksena kysymyksen viimeiseen kohtaan totean, että
tiedossani tällä hetkellä ei ole vireillä olevia
hankkeita, joilla olisi laajoja Lopen luontoon ja muuhun ympäristöön
kohdistuvia vaikutuksia.
Lisäkysymys/Asko
Ali-Marttila: Kuulinko oikein, että Lopen kunta ei näe
luontoarvoja vahvuustekijänä, koska viittasit pelkästään
näihin yleisiin säädöskiin, mitä kunnat
yleensä, silloinhan voisi tulkita, että tällaista
vahvuustekijänäkemystä ei ole. Ymmärsinkö
oikein?
Juha Viinikka: Minun käsitääkseni
Lopen kunnan ja kunnanhallituksen kantaa tässä asiassa
täytyy kysyä kunnanhallituksen edustajilta. Vastasin lähinnä
yleisestä näkökulmasta eli mitkä ovat jokaista
kuntaa koskevat lähtökohdat ja vastuut, millä tavalla
luonto- ja ympäristöasiat otetaan huomioon.
Oma näkemykseni on muiden kuntien kollegoiden kanssa käytyjen
keskustelujen pohjalta, että Lopella kuitenkin asiat otetaan
vakavasti ja nimenomaan suunnittelussa pyritään huomioimaan
luontoarvot ja ympäristönsuojeluasiat.
Voitto Saraneva: Vakuutteli luonnon
olevan tärkeä tekijä Lopen kunnalle. Lopella on Hämeen
ympäristökeskuksen alueen kunnista mm. eniten yleiskaavoitettuja
alueita.
Asko
Ali-Marttila: Hankintaosaaminen Lopen kunnassa. (Klo 17:21)
Missä määrin hankinnasta vastaavat henkilöt
ovat saaneet ostokoulutusta ja/tai kokemusta yritysympäristössä.
Näkeekö kunnanhallitus kehitettävää hankintaosaamisessa
Jos niin millaisiin toimiin on ryhdytty?
Airi Karjalainen: Hankinnoista
vastaavat hankinnan suuruudesta riippuen: tilivelvolliset viranhaltijat,
johtavat viranhaltijat, laitosten johtajat, lautakunta, kunnanjohtaja
tai kunnanhallitus. Hankintalakia koskevaa koulutusta on tulossa
syksyllä 2003.
Hankitarajat määritelty sisäisessä hankintaohjeessa.
Hankintaprosessi on kirjallinen yli 850 euron hankinnoissa. Se ei
voi sisältää erillistä tinkimiskierrosta tai
alennusten vaatimista joltain tarjoajista. Toisen tai kolmannen
tarjouspyyntökierroksen voi käydä, mutta uusia tarjoajia
ei voi enää tässä vaiheessa ottaa mukaan. Hankintaprosessin
voi tehdä myös vaiheittan, mikäli siitä ilmoittaa
jo ensimmäisessä tarjouspyynnössä.
Lisäkysymys/Asko Ali-Marttila:
Näkeekö kunnanhallitus hankintaosaamisessa kehittämistä
ja jos, niin millaisiin toimiin on ryhdytty. Mainitsit kilpailuttamisen
useammassa erässä, oliko päätös, että
sitä lisätään vai?
Airi Karjalainen: Totta ihmeessä,
joka prosessissa on kehittämistä. Kysehän on kohtuullisen
uudesta asiasta. En tarkoittanut, että Lopen kunta olisi jaksottamassa
jotain hankintoja vaan puhuin yleisellä tasolla, että
sellainen on mahdollista, jos sellainen nähdään hyväksi
jonkun hankinnan kohdalla. Ei Lopen kunnalla ole erillisä ohjeita
hankintaprosessin menettelystä. Ainoa menettelyohje on tuo
850 euron raja, jolloin se prosessi on kirjallinen.
Voitto Saraneva:
Kunnanhallitus on päättänyt järjestää
syksyllä 2003 koulutusta eli kunnahallitus haluaa lisätä
päättäjien ja viranhaltijoiden hankintaosaamista.
Lisäkysymys/Asko Ali-Marttila:
Missä määrin hankintakoulutusta on saatu?
Airi Karjalainen: On saatu muun
ajankohtaiskoulutuksen yhteydessä sekä itseopiskeluna.
Käydään säännöllisesti ja aktiivisesti
koulutuksissa ja eri neuvottelupäivien sun muiden yhteydessä
hankintakoulutusta on saatu.
Matti Ahtiainen: Tampereella tilanne on huonompi vaikka kyseessä
iso kaupunki, jolla on resursseja. Siksi ei ole häpeäksi
Lopelle, vaikka täälläkin on vielä tarvetta
koulutukseen.
Asko Ali-Marttila:
Kunnanhallituksen kanta lisääntyvään soranottoon.
Voisiko sitä hillitä taksapolitiikkaa muuttamalla?
(klo 17:31)
Raimo Sireeni: Lupa soranottoon
on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma
on esitetty, eikä ottotoiminta aiheuta: 1)kauniin maisemakuvan
turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten
luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia
vahingollisia muutoksia luonnonoloissa tai 4) tärkeän
tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen
veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu
vesilain mukaista lupaa. Muitakin rajoituksia on mm. kaava-alueilla
ja vesistöjen läheisyydessä.
Maa-aineslaki ei yksiselitteisesti määrää, miten
lupa-asia on ratkaistava. Sitä ei kuitenkaan voi ratkaista
tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Kunnalla ei ole taloudellisesti
mahdollisuutta lunastaa maa-aineste ottoalueita.
Tarkastus- ja valvontamaksujen tulee olla kohtuullisia kattaen lähinnä
suunnitelmien tarkastukssta ja vuotuisesta valvonnasta aiheutuvat
kustannukset. Taksaa on tarkistettu viimeksi vuoden 2000 lopulla.
Taksan huomattava korottaminen saattaisi aiheuttaa kohtuuttomuutta
maa-ainesten ottajille ja johtaa kilpailuviranomaisten puuttumiseen
kunnan taksoitukseen.
Lopen kunnan maa-ainesselvitys on tehty 1994, jolloin otto- ja suojelualueet
kartoitettiin. Myös tämän jälkeen tehdyt suojeluvaraukset
ja kartoitukset ohjaavat päätöksentekoa lupa-asioissa.
Ottotoimintaa voidaan ohjata vähemmän ympäristöä
ja luontoa haittavaksi lupaehdoilla, joita nykyään lisääntyvässä
määrin maa-ainesluvissa käytetään.
Lisäkysymys/Asko
Ali-Marttila: Ymmärsinkö oikein, että jos
valvontaa lisätään, silloin sitä kulupuolta
eli sitä kautta taksoja voidaan korottaa?
Raimo Sireeni: Joo, mikäli
sitä valvontaa suoritetaan, niin siitä aiheutuvia kustannuksia
voidaan periä myös.. siis tämä valvontataksa
on yhtä vuotuista valvontakäyntiä varten määritelty,
mutta siinä mainitaan, että jos aiheuttaa useampia ja
ylimääräisiä käyntejä syystä
tai toisesta, niin kunta voi myös sitten periä nämä
käynnin kulut.
Asko Ali-Marttila:
Lentokentän tulo Keihäsjärvelle.
Missä tilanteessa neuvottelut ovat asiasta ovat tällähetkellä.
Milloin kunnasta on oltu viimeksi yhteydessä liikenneministeriöön,
millaisin tuloksin. Milloin aiotaan olla yhteydessä seuraavan
kerran ja minne. Jos asia on edelleen vireillä, millaisiin
toimiin on ryhdytty, etteivät alueen maanomistajat ja kesäasukkaat
eivät joutuisi kärsimään epätietoisuudesta
esim. kiinteistöjen arvon suhteen? (klo 17:38)
Voitto Saraneva:
"Lopen valtuusto teki 4.6.2001 (§55)yksimielisen päätöksen,
jossa ilmoitettiin kunnan myönteinen kanta Malmia korvaavan
lentokentän mahdollisesta sijoittamisesta Keihäsjärven
eteläpuoliselle valtion omistamalle maalle. Vastaus perustui
liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön.."
Maakuntakaavassa on otettava huomioon
lentokentän sijoittuminen, sisältää kaksi vaihtoehtoa
Sammalistonsuo ja Keihäsjärvi (eteläinen alue). Viimeisin
neuvottelu 30.4.2002 Mäntsälässä monen edustajan
läsnäollessa, Lopelta kunnanjohtaja. Tämän jälkeen
ei ole ollut yhteydenottoja Lopen kuntaan. Metsähallituksen
rantakaavahanke laitettu jäihin 25.6.2001(puhelinneuvottelun
pohjalta) siksi asti kunnes lentokenttäasia ratkeaa. Metsähallitus
haluaisi viedä rantakaavoitusta eteenpäin (sähköpostiyhteydenotto),
Hämeen liiton kanta kuitenkin vastustava (maakuntakaavan laadinnan
vuoksi). Kunnanhallitus päätti 17.3.2003, ettei kaava-
asiaa viedä eteenpäin. Asiaan palataan syksyllä 2003.
Asko Ali-Marttila pyysi kunnanjohtajaa
lukemaan uudelleen vastauksen alun, jossa viitattiin valtuuston
kokoukseen…
Voitto Saraneva toisti toisti
yllä sitaateissa olevan vastauksensa alun ja lisäsi: Se
oli yksimielinen päätös, siitä ei äänestetty.
Matti Ahtiainen: Minullakin oli
sellainen mielikuva, että siitä äänestettiin,
mutta..
Sakari Vuorinen kommentoi, että
ainakin hän on jättänyt siitä eriävän
mielipiteen.
Asko Ali-Marttila: Minäkin
jätin eriävän mielipiteen, mutta oleellista on se..
Matti Ahtiainen keskeytti Ali-Marttilan huomauttaen, että
se ei nyt tähän asiaan liity (eikä salli keskustelua)
Asko Ali-Marttila: Nyt ei keskustella,
mutta ymmärsin, että silloin valtuusto äänesti
nimenomaan lentokenttäasian selvittämisestä, ei myönteisestä
kannanotosta hankkeeseen, mikä tuli silloin (valtuusto)keskustelussa
hyvin moneen otteeseen esille.
Matti Ahtiainen: Tämän
voi pöytäkirjasta tarkistaa, nehän on julkisia, että
niistä ei nyt keskustella, mutta onko lisäkysymyksiä?
Voitto Saraneva: Sen verran tähän,
että en niitä eriäviä mielipiteitä tässä
tuonut esille vaan sen päätöksen sinällään,
joka on niin kuin muodollinen päätös, se oli yksimielinen,
eriävät mielipitethän on sitten tavallaan päätöksen
jälkeen tehtyjä yksittäisiä valtuutettujen tai
lautakunnassa tai hallituksessa paikalla olevien jäsenten
omia mielipiteitä. Ne eivät ole virallisen päätöksen
osia.
Lisäkysymys/Asko
A-M: Eli lisäkysymys oli nyt se, että oliko kyse
selvityksestä vai oliko kyse päätöksesta eli
oliko kyse myönteisyydestä hanketta vai selvitystä
kohtaan?
Voitto Saraneva: Nyt mulla ei ole sitä päätöstä
tässä, mutta kyllä mun käsittääkseni
siis oli.. no joo, se on hiuksenhieno ero, että onko se, myönteinen
päätös se oli kuitenkin tähän liikenneministeriön
tiedusteluun, jossa sitten oli yksilöity tää, että
onko Lopen kunta valmis lähtemään tällaiseen
hankkeeseen mukaan ja mitkä ovat ne taloudelliset panostukset,
joita kunta mahdollisesti tarjoaisi, jos lentokenttää
ruvettais rakentamaan ja me ilmoitettiin siinä, että me
ollaan valmiit kaavoittamaan tätä aluetta plus sitten
osallistumaan kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiin ja muuhun
me ei oltu valmiita.
Aarno
Lähde: Kehittämistoimikunnan rooli.
Mikä se on, ketkä ovat jäsenet, kuinka ne valitaan,
pidetäänkö pöytäkirjaa, mikä on sen
jakelu, onko hallitus yksimielinen toimikunnan tarpeellisuudesta,
miksi se ottaa kantaa sivlan asioihin eli onko sillä otto-oikeus?
(klo 17:46)
Voitto Saraneva:
Eri toimikuntien perustamisesta on
olemassa tarkat säädökset, näitä noudatettu..
27.1.2003 kunnanhallitus asetti toimikunnan jatkamaan kaudelle 2003
- 2004. (kuten myös aiemmin 2001 - 2003).
Kunnanhallitus määritellyt tehtävät ja valinnut
toimikunnan jatkamaan yksimielisesti. Jäseninä Eino Kilpiäinen
(Kepu), Aimo Riihimäki (SDP), Lankinen Riitta (Vas) ja Hannele
Yrjö- Koskinen (Kok). Kunnanjohtajan mukaan kokouksiin saa
osallistua myös valtuuston puheenjohtaja (kirjottajan huomautus;
27.1.2003 pöytäkirjassa ei tästä puhuta mitään).
Viranhaltijoista mukana kunnanjohtaja, kunnansihteeri ja kunnankamreeri,
tarvittaessa muita asiantuntijoina. Esittelijät KJ, KS, KK.
Sihteeri KK.
Kokouksista laaditaan pöytäkirjat, jotka tulevat
kunnanhallitukselle tiedoksi, ne ovat yleisesti nähtävillä
julkisten asioiden osalta. Päätös hallituksessa toimikunnasta
oli yksimielinen, keskustelua käytiin.
Kehittämistoimikunnalla ei ole kuntalain 51§:n mukaista
otto-oikeutta. Sen sijaan se voi valmistelumielessä antaa lausuntoja
mm. kunnan troimintaan ja talouteen liittyvistä erityiskysymyksistä.
Asiat päätetään viranhaltijain esittelystä,
poikkeuksena valtuusto, jolle asiat esittelee kunnanhallitus. Valmisteluvastuu
valtuustoa lukuun ottamatta on viranhaltijoilla. Kunnanhallituksen
käsittelyyn tulevat asiat esittelee kunnanjohtaja, joka voi
tarvittaessa pyytää lausuntoja kunnan toimielimiltä
tai ulkopuolisilta tahoilta.
Lisäkysymys/Aarno Lähde: Kehittämistoimikunnan
valmistelu- tai päätösvaltaan kuuluvissa asioissa
ei kuitenkaan mainittu kouluasioita?
Voitto Saraneva: Se menee tähän laajaan kokoknaisuuteen
"Kunnan toimintaan ja talouteen liittyvät erityiskysymykset
".
Aarno Lähde:
Kunnan pätkätyösuhteet.
Paljonko kunnalla on ns. pätkätyösuhteita ja määräaikaisia
työsuhteita. Voidaanko niitä muuttaa vakituisiksi? (klo
17:53)
Airi Karjalainen: Lopen kunnan
palveluksessa oli 111 määräaikaista ja 312 vakinaista
henkilöä 31.12.2002. (Sitten pitkää tekstiä
työlaista ym.) Määräaikaisia:
projektit, koulunkäyntiavustajat, henkilökohtaiset avustajat
(päiväkodit), sijaisuus, opettajan kelppoisuuden puuttuminen.
Kunnan periaate on että työvoimaa otetaan vain niin paljoin
kuin tarvitaan. Määräaikaisia ei voida muuttaa vakituisiksi.
Lisäkysymys/Aarno Lähde:
Varaudutaanko palvelualojen työvoimapulaan esim. hyviä
työntekijöitä vakinaistamalla?
Airi Karjalainen: Enemmän
kuin kakspiippuinen kysymys; kuka on kenenkin mielestä hyvä?
On totta, että kunnan ehdottomasti pitää ryhtyä
ja on erilaisin keinon jo ryhtynytkin varaustautumaan tulevaisuuteen,
koska henkilöstötilinpäätöksen mukaan seuraavan
10 vuoden aikana meillä jää pelkästään
iän perusteella eläkkeelle noin 130 henkilöä,
henkilöstöä on kaikkiaan 400-450.
Joka tapauksessa tällaisen henkilöstömäärä
kyseessä ollen on aika vaikeata lähteä määrittelemään
jollekin henkilölle sillä perusteella, että on hyvä
(niitäkin varmasti on) niin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde,
koska henkilöstöhallinnan ensisijainen periaate on se,
että henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti.
Matti Ahtiainen:
Vaikka aika täyttyi niin kyselytuntia jatkettiin vielä
15 minuutilla. 9.6.2003 jatketaan kyselytuntia valtuuston kokouksessa
niillä kysymyksillä jotka jäävät yli, myös
uusia kysymyksiä saa toimittaa.
Aarno
Lähde: Sivistyslautakunnan kouluesityksen kustannukset.
Sivistyslautakunta esitti 20.3.2003 oppilaaksiottoalueiden yhdistämistä.
Mitkä ovat ehdotuksen kustannusvaikutukset? (klo 18:05)
Leena Yli-Halla: "Ehdotuksen
kustannusvaikutuksia ei tässä vaiheessa ilman täsmällisiä
tietoja ole mahdollista selvittää." Voi vaikuttaa
kustannuksiin lähinnä esim. (oppilaiden) kuljetuskustannuksina.
Keskimääräinen
kuljetuskustannus vuonna 2002 oli 743 €/kuljetusoppilas, mutta
tämän pohjalta kustannuksia ei voi suoraan laskea.Yksittäisten
oppilaiden kuljetuskustannus voi (eri syistä johtuen) poiketa
huomattavastikin keskiarvosta
Huomattava on myös, että oppilaaksiottoalueita muuttamalla
ei voi ketään pakottaa mihinkään kouluun. Ainoastaan
kuljetuksia voidaan säädellä. Huoltajat voivat valita
lapselleen haluamansa koulun, jos kustantavat kyydin itse.
Lisäkysymys/Aarno
Lähde: Jos toimittaisiin sivistyslautakunnan esityksen
mukaan, Sajaniemen koulun säilyttämisestä syntyisi
säästöä mm. koulukuljetuksissa. Miten ne otettu
huomioon asian valmistelussa?
Voitto Saraneva: Säästöjä
tulee (Sajaniemen) resurssien suuntaamisesta uudelleen. Jos Sajaniemeä
ei lakkauteta, Joentakaan tarvitaan uusi opettaja ja yhteinen opettaja
kirkonkylän/ Läyliäisten koululle. Suojatyöpaikkoja
kunnalla ei ole, joten Sajaniemen keittäjä/siivooja/talkkari
siirtyy kunnan muihin tehtäviin.
Aarno Lähde:
Kunnan omistamien metsien hoito.
Metsäverotus muuttuu puun myyntitulojen verotukseksi vuonna
2006. Sen vuoksi Lopen metsiä aukkohakataan nyt kiireesti.
Koska kunnan ei tarvitse maksaa samanlaista myyntiveroa, voisiko
kuntaa hoitaa metsiään säästeliäämmin
kuin nyt, jotta tuleville polvillekin jäisi jotain? (Klo 18:10)
Voitto Saraneva:
Kunta omistaa 700 ha metsätalousmaata, joita hoidetaan metsätaloussuunnitelman
mukaisesti. Nykyinen suunnitelma on tehty vuosiksi 1995-2004 joten
vuoden 2004 alkupuolella on tehtävä uusi suunnitelma.
Kunnan metsiä hoitaa Lopen metsänhoitoyhdistys.
Metsien hoito ei ole pelkästään avohakkuutta vaan
suuri osa tapahtuu ensiharvennus- ja harvennushakkuina. Päätehakkuuta
toteutaan vain pienehköin aloin.
Lisäkysymys/Aarno
Lähde: Metsäomaisuuden lisääntyminen?
Voitto Saraneva: Vuodessa kaadetaan
2500-4000 kiintokuutiota, metsän kasvu on 5500-6000, joten
metsäomaisuus lisääntyy. Janika-myrsky kaatoi 4000
kiintokuutiota. Puupääoma on siis kasvussa ja sillä
on merkittävä vaikutus kunnan talouteen.
Asko Ali-Marttila:
Yhteistyö kyläyhdistysten kanssa.
Kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja lupasivat vuonna
1999 Läyliäisissä aloittaa yhteistyön kyläyhdistysten
kanssa. Asia on kirjattu myös kunnanstrategiaan. Miten yhteistyötä
on valtuustokauden aikana hoidettu, millaisia tilaisuuksia on järjestetty
kylien kanssa ja kuinka usein. Millaisia suunnitelmia on yhteistyöstä
kylävaltuuskunnan kanssa. Miten kunnanhallitus on muuten aikonut
käytännössä hyödyntää ja vahvistaa
kuntamme aktiivista kylätoimintaa? (klo 18:14)
Voitto Saraneva: Tapaamisia
järjestetään tarvittaessa tai vähintään
kerran vuodessa kunnan strategian mukaan. Lopen kunnassa toimii
useita satoja yhdistyksiä ja kaikkia yhdistyksiä on kohdeltava
tasapuolisesti. Vastuu kunnan toiminnasta kuuluu demokraattisesti
vaaleissa valitulle valtuustolle, kunnanhallitukselle ja muille
toimielimille.
Kylätoimikunnat ja niiden yhteenliittymä, kylävaltuusto,
sekä kaikki muut yhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä,
jotka vaikuttavat kunnan lakiin perustuvaan demokraattiseen päätöksentekoon.
Kunnahallituksen ja johtavien viranhaltijoiden sekä kylätoimikuntien
välisiä virallisia tapaamisia on ollut lähimmän
3-4 vuoden aikana kaksi: Joentaassa ja 24.2.2003 Topenolla. Tavoitteena
on vierailla jossain muussa kylässä syksyllä 2003
sekä tulevaisuudessa 1-2 kertaa vuodessa. Lisäksi johtavat
luottamushenkilöt ja virkamiehet vierailleet kylätoimikuntien
ja yhdistysten kokouksissa ja tilaisuuksissa. Esim. kunnanjohtaja
vieraillut vuosien varrella kaikissa Lopen alueen kylätoimikunnissa,
joissakin usammankin kerran.
Erityisiä yhteistoimintamalleja kunnanhallituksen ja kylävaltuuskunnan
välillä ei ole erikseen vielä suunniteltu.
Kunnanhallitus toivoo kuitenkin jo tässä vaiheessa rakentavaa
Lopen kunnan kehitystä edistävää yhteistyötä
kuitenkin todeten sen, että hyväkään yhteistoiminta
ei saa hämärtää saati syrjäyttää
demokraattisesti valittujen kunnallisten toimielinten toimivaltuutta
ja vastuuta.
Kyselytunti päättyi 18:17. Pidettiin
valtuuston nimenhuuto, jonka jälkeen 10 minuutin tauko ennen
valtuuston kokousta.
Lue: Valtuustoraportti
Takaisin
alkuun
Takaisin etusivulle
|
