Lopen kunnanvaltuuston kyselytunti 9.6.2003
(klo 17-17.45 ennen valtuuston kokousta)

Valtuutettujen esittämät kysymykset ja niihin saadut vastaukset:

Hallitus- ja valtuustotyöskentelyn laatu- ja tehokkuus
Kuntalaisten kuuleminen koulukeskusremontissa
Koulukeskuksen B-rakennuksen korjattavuus
Kunnanhallituksen rooli kyselytunnilla
Tiedonsaanti ja avoimuus kunnan toiminnassa
Hallituksen esitysten asenteellisuus
Kehittämistoimikunnan rooli talousasioissa
Valtuuston Keihäsjärvi-päätöksen (2001) sisältö

Hallitus- ja valtuustotyöskentelyn laatu- ja tehokkuus
Asko Ali-Marttila:
-Millaiset laatu- ja tehokkuusmittarit hallituksen ja valtuuston työskentelylle on olemassa? Jos sellaisia ei ole, miten ja milloin asiaan aiotaan puuttua?

Kunnankamreeri Airi Karjalainen:
Kuntalain 13§:n perusteella valtuuston tehtävänä on asettaa kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet ja määrittää hallinnon järjestämisen perusteet. Tavoitteiden asettamisen ja tulosten mittaamisvälineitä ovat:
-kunnan strategiat (visio, arvot, painopisteet ja tavoitteet)
-vuosibudjetit, voimavarat ja toiminnan tavoitteet
-osavuosikatsaukset ja vuosikertomukset
-tarkastuslautakunnan toiminta on tuloksellisuuden arviointia
Laatu- ja tehokkuusmittareiden asettaminen on suorassa yhteydessä siihen mitä mitataan ja mikä katsotaan tärkeäksi. Lopen kunnassa on tavoitteiden asettelussa ja mittareiden laatimisessa toivomisen varaa, jonka toteaa myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan vuodelta 2002.
Lopella on käytössä tasapainitetun mittariston BSC-malli strategisen suunnittelun välineenä.

Loppi on mukana kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarvioinnin tutkimusohjelmassa (KARTUKE) yhtenä tutkimuskuntana.
Vuonna 2003 tehdään tutkimus siitä, mitä asioita Lopen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden mielestä kannattaa seurata ja arvioida ja onko näkemyksissä eroja.
Tampereen yliopisto on julkaissut toukokuussa 2003 ensimmäisen raportin, jossa arvioidaan mm. Lopen kunnan palvelujen tuloksellisuusarviointia. Se esitellään valtuustolle 7.7.(?) ja tehdään sen pohjalta päätökset Lopen strategisen suunnittelujärjestelmän kehittämisestä.
Henkilöstö ja luottamushenkilöt tarvitsevat koulutusta tässä asiassa.

Kyse ei ole siis vain kunnanhallituksen ja -valtuuston työskentelyn laadusta ja tehokkuudesta vaan koko kuntaorganisaation toiminnan laadusta ja tehokkuudesta.

Jatkokysymys: Onko valtuutettujen ja hallituksen jäsenten työn mittaamiseen kehitetty välineitä jossain muualla?

AK: Ei ole tiedossa onko sellaisia jossain kunnissa, mutta mikään ei estä kehittämästä sellaisia omista tarpeista käsin, jos valtuusto ja hallitus näkevät sen tarpeelliseksi.

Kuntalaisten kuuleminen koulukeskusremontissa
Asko Ali-Marttila:
-Miten kuntalaisia aiotaan kuulla koulukeskuksen remontissa ennen lopullisia päätöksiä asiasta? Onko projekti muuten hyvin hallinnassa, jo on niin kenen?

Tekninen päällikkö Timo Rahikainen:
Rahikainen luetteli koulukeskuksen A-rakennuksen laajennus- ja peruskorjaustyön käsittelyvaiheita kunnassa vuonna 2003:
-teknisen lautakunnan (tekla) ja sivistyslautakunnan (sivla) yhteiskokouksessa 23.1.esiteltiin alustavat suunnitelmat
-kunnanhallitus hyväksyi alustavat luonnokset 3.2. ja valtuutti teklan valitsemaan erikoissuunnittelijat
-tekla hyväksyi erikoissuunnittelijat 27.2. ja suunnittelutyö käynnistyi välittömästi. Niiden tuli olla valmiit urakkalaskentaa varten 15.5. mennessä
-suunnittelijoiden kanssa on pidetty neljä suunnittelukokousta, joihin ovat osallistuneet teklan pj, yläasteen/ lukion rehtori, kiinteistörakennusmestari ja tekninen päällikkö, joka on toiminut kokousten pj:nä ja sihteerinä sekä hankkeen vastuullisena vetäjänä.
-suunnittelijat ovat pitäneet keskinäisiä kokouksia ja käyneet neuvotteluja käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Lisäksi suunnitelmia ja asian etenemistä on esitelty lukion ja yläasteen johtokunnalle, jossa on pääosin oppilaiden vanhempia
-rakennuslupa haetaan kesäkuussa, urakkalaskenta-aikaa on 24.6. saakka, tekla käsittelee tarjoukset 26.6., jonka jälkeen ne menevät kunnanhallitukseen 30.6. ja valtuustoon 7.7. ja sen jälkeen alkaa rakentaminen

Hankkeesta pidetyt suunnitteluneuvottelut käyttäjien ja viranomaistahojen kanssa riittävät, eikä erillistä kuntalaiskuulemista tarvita.

Jatkokysymys: Onko selvitetty sitä, mitkä ovat peruskorjauksen kustannukset suhteessa täysin uuden tilan rakentamiseen?

TR: Kyse on A-rakennuksen peruskorjauksesta ja lisäluokista, B-rakennuksen osalta päätökset tehdään erikseen.

Jatkokysymys: Onko suunnittelun yhteydessä tutustuttu esimerkiksi Tervakosken koulukeskuksen peruskorjaukseen, joka on tiettävästi toteutettu varsin edullisesti?

TR: Tervakoskella on käyty.

Koulukeskuksen B-rakennuksen korjattavuus
Aarno Lähde:
-Onko koulukeskuksen B-talo rakennettaessa tarkoitettu peruskorjattavaksi?

Tekninen päällikkö Timo Rahikainen:
Haahtelan kehitys -konsulttitoimiston(?) tekemän selvityksen mukaan B-rakennuksen korjausaste olisi noin 65-70 prosenttia. Mikäli korjausaste nousee yli 85 prosentin, on yleensä kannattavampaa rakentaa kokonaan uusi rakennus. B-rakennuksen kohdalla korjausaste saattaa lopulta nousta niin korkeaksi, että uuden rakentamista joudutaan harkitsemaan.
Rakennuksen ennustettu elinkaari peruskorjauksen jälkeen on noin 40-50 vuotta.

Kunnanhallituksen rooli kyselytunnilla
Asko Ali-Marttila:
-Valtuuston työjärjestyksessä esitetään kyselytunnista, että se on tilaisuus jossa "valtuutetuilla on oikeus esittää kunnanhallitukselle" vastattavaksi kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Edellisellä kyselytunnilla esitettyihin kysymyksiin kuitenkin vastasivat muut tahot kuin hallitus. Kysynkin, mikä on hallituksen tosiasiallinen rooli tapahtumassa? Ovatko kysymysten vastaukset hallituksen toimesta tehtyjä tai hyväksyttyjä - vai enemmänkin esittäjien henkilökohtaisia näkemyksiä ko. asioista ilman, että hallitus on vastausta hyväksynyt?

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Kilpiäinen:
Kunnanhallituksen nimissä annetut vastaukset ovat kunnanhallituksen hyväksymiä ja virkamiesten lausunnot perustuvat lakeihin ja kunnassa tehtyihin päätöksiin.

Jatkokysymys: Onko kunnanhallitus käynyt etukäteen lävitse ne vastaukset, jotka täällä annetaan?

EK: Ne on käyty sekä jälkikäteen että etukäteen. Kun etukäteen on tehty päätöksiä, niin silloin virkamiehillä on kunnanhallituksen kanta tiedossa. Ne perustuvat tehtyihin päätöksiin.

Jatkokysymys: Miten on mahdollista, että vastaukset käsitellään kunnanhallituksessa, kun kysymyksiä tulee vielä samana päivänä kuntaan, kun hallitus kokoontuu. Vai onko tässä välissä jokin kokous vielä ennen kyselytuntia?

EK: Totta on, että aikataulut ovat usein vaikeita, mutta virkamiesten tiedossa on kunnanhallituksen kanta aiempien päätösten perusteella. Mutta viime kyselytunnin (19.5.) kysymykset (tarkoitti ilmeisesti vastaukset) on myös jälkikäteen hyväksytty kunnanhallituksessa sen lisäksi, että ne perustuvat jo tehtyihin päätöksiin ja luottamuselinten kanta oli virkamiesten tiedossa jo etukäteen.

Tiedonsaanti ja avoimuus kunnan toiminnassa
Asko Ali-Marttila:
-Lopen kunnan strategiassa ja esim. viimeisessä kunnan tuottamassa Loppi tutuksi -esitteessä korostetaan kovasti kuntalaisten tiedonsaantioikeutta, avoimuutta ja julkisuusmyönteisyyttä. Onko Loppi todella profiloitumassa avoimeksi näitä asioita arvostavaksi kunnaksi vai onko kyse vain siitä, että Lopellakin nyt pyritään lain minimivaatimuksien täyttämiseen?
Jos pyrkimys on todella aito, miten se ilmenee - missä asioissa kuntalaisen tiedonsaantioikeuteen myönteisesti suhtautuminen tulee esiin paremmin kuin mitä laki minimissään edellyttää? Onko hallitus pohtinut, miten se voisi tulevaisuudessa palvella alueemme tiedotusvälineitä nykyistä paremmin?

Kunnansihteeri Raimo Sireeni:
-Kunnan tiedottamisen lainmukaisuus toteutuisi pelkällä ilmoitustaululla, mutta Loppi on käyttänyt muitakin välineitä, joista merkittävimpiä ovat olleet paikalliset ja alueelliset sanomalehdet. Loppi on ollut lähes eturivin kuntia Internet-kotisivujen käyttöönotossa. Niiden kautta tiedotetaan ajantasaisesti kunnan tapahtumista ja vireille olevista, laajempaa mielenkiintoa omaavista asioista. Unohtaa ei sovi laajaa vuosittaista Loppi tutuksi -esitettä.

Tiedottaminen ei ole pelkästään kunnan suunnasta jaettavaa tietoa. Kuntalaisten oikeus saada tietoa käsiteltävistä asioista tarkoittaa myös sitä, että kuntalaiset ovat itse aktiivisia ja kysyvät viranhaltijoilta heitä askarruttavista asioista. Jokainen kunnan palveluksessa oleva vastaa mielellään omaa toimialaansa koskeviin kysymyksiin sekä ohjaa tarvittaessa oikean asiantuntijan puoleen.

Tiedottamisessa tulee muistaa, että kunnan käsittelyssä on myös asioita, joista ei voi toisen osapuolen tietosuojan tai liikesalaisuuden vuoksi tiedottaa valmisteluvaiheessa. Näissäkin tapauksissa tiedotetaan, kun se asian luonteen vuoksi on mahdollista.

Esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet jo pitkään kotisivuilta luettavissa. Riihimäen seudun kunnat ovat yhdessä hankkimassa kuntatoimisto-ohjelmaan lisäohjelman, joka mahdollistaa liitteiden julkaisemisen listojen ohessa. Hanke vaatii kuitenkin tarkan suunnittelu- ja valmistelutyön. Tässä vaiheessa on arvioitu, että liitteet saadaan mukaan lokakuulla 2003, mutta kuitenkin ennen vuodenvaihdetta.

Tiedottamisessa pyritään avoimuuteen, mutta koska kunnalla ei ole päätoimista tiedottajaa, saattaa tiedottaminen tapahtua ajoittain hieman viivästyneenä. Tässäkin on kyseessä jossain määrin priorisointi, kumpi on tärkeämpää: kuntalaisten tärkeistä peruspalveluista huolehtiminen vai tiedottaminen? Molemmat ovat toki tärkeitä.

Jatkokysymys: Kunnanhallituksen (2.6.2003) esityslistan yhteydessä oli tieto johtoryhmän 19.5. kokouksesta, jossa oli päätetty olla lähettämättä esityslistoja ja pöytäkirjoja Launosnet-tiedotusvälineelle. Minusta se on kunnan kannalta ja myös seudullisesti hyvin merkittävä tiedotusväline ja merkittävä saavutus, että on sellainen on kuntaan saatu. Miksi näitä esityslistoja ei lähetetä heille?

RS: Viime valtuuston kokouksessa oli esillä.. kunnanjohtajahan mainitsi jo, että Launosten kyläyhdistys on yksi yhdistys yhdistysten joukossa. Se, että tällä yhdistyksellä on sitten tällainen tiedotuskanava, ei tee siitä muista yhdistyksistä poikkeavaa.
Ja.. nyt on jo kunnan nettisivuilla tietoja ja syksyllä ne vielä niin kun paranee liitteiden julkaisemisen kautta, niin ei ole mikään niin kun suuri tarve lähettää paperia maailmalle. Samassa yhteydessä keskusteltiin siitä, että voisimme pikkuhiljaa luopua myös paperisten esityslistojen lähettämisestä lehdistölle koska lehdet pääsevät myös sähköisesti lukemaan nämä meidän tietomme ja yhtä laajana pakettina kuin saavat tänä päivänäkin.

Jatkokysymys: Tiedot ovat välistä olleet selvästi myöhässä siellä (kunnan) kotisivuilla. Tuota perustelua en ymmärrä, kun sanot, että yhdistys yhdistysten joukossa, kyllä se on minun mielestäni selkeä tiedotusväline. Samalla tavallahan voisi sanoa, että näille lehdistön yrityksille ei lähetetä, koska muillekaan yrityksille ei lähetetä. Kysynkin, että oliko päätös kunnan johtoryhmässä yksimielinen, kun päätettiin olla tiedottamatta näistä asioista?

RS: Se oli täysin yksimielinen.

Hallituksen esitysten asenteellisuus
Asko Ali-Marttila:
-Hallituksen valtuustolle tekemissä esityksissä on kiistanalaisissa tapauksissa (esim. ilmoituslehtiasia ja Sajaniemen kouluasia) ollut leimaavaa voimakas hallituksen omaa päätösehdotusta tukeva asenteellisuus. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan esittelijän (hallituksen) pitäisi kuitenkin oman päätösehdotuksen puolesta vänkäämisen sijaan tuoda esiin eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia sekä asiaan liittyviä tosiasioita ja taustatekijöitä.
Onko hallitus kiinnittänyt huomiota epäkohtaan - ja aiotaanko asialle tehdä jotain tulevaisuudessa? Voidaanko ajatella, että myös itse päätösehdotuksia tulevaisuudessa tiivistetään ja selkiytetään? (Esim. Sajaniemen kouluasiaa koskevan päätösehdotuksen tekstistä osa oli täysin käsittämätöntä ja turhaa.)

Kunnanjohtaja Voitto Saraneva:
Kuntalain 23§:n 1 mom. mukaan Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.
Kuntalain 53 §:ssä määrätään, että kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut.
Kunnanhallituksen asiat on kysyjän mainitsemissa tapauksissa valmisteltu kunnanhallituksen toimesta voimassa olevaan lainsäädäntöön, mm. hankintalakiin, perustuen ja niissä ei ole ollut asenteellisuutta. Sajaniemen kouluasiassa valtuuston tietoon saatettiin kaikki asiaan vaikuttavat tosiasiat ja valmistelun eri vaiheet, joista kävi ilmi myös sivistyslautakunnan sivistystoimenjohtajan päätösesityksestä poikkeava kannanotto. Lisäksi taustamateriaalina oli nähtävillä mm. kaikki huoltajille tehtyjen kyselyjen vastaukset.
Kunnanhallituksella on kuntalain perustella vapaa, myös tarkoituksenmukaisuuteen (asenteellisuuteen) perustuva oikeus ehdotuksen tekemiseen valtuustolle, kunhan ehdotukset eivät riko voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Laajoissa kysymyksissä on usein vaikea tiivistää päätösehdotusta yhteen lauseeseen. Kunnanhallitus pyrkii kuitenkin parantamaan tältä osin päätösehdotusten selkeyttä.

Kehittämistoimikunnan rooli talousasioissa
Asko Ali-Marttila:
-Edellisessä valtuuston kokouksessa tuli esiin kehittämistoimikunnan rooli. Toimikunnalle oli määritelty tietyt toimialueet, joista yksi oli kunnan talouteen ja toimintaan liittyvien erityiskysymyksien valmistelu. Onko olemassa asioita, joita ei tähän kategoriaan niin haluttaessa voida laittaa? Vai onko tämä lause sellainen, joka antaa toimikunnalle rajattomat valtuudet valmistella asioita?

Kunnanjohtaja Voitto Saraneva:
Kehittämistoimikunnan tehtävistä, jäsenistä ja toiminnasta annettiin vastaus edellisellä kyselytunnilla 19.5.2003. Kunnan eri toimielimissä käsiteltävien asioiden käsittelyvaiheita ovat useimmiten asian vireilletulo, valmistelu, esittely, päätöksenteko ja täytäntöönpano. Valmistelu on hyvin oleellinen osa varsinkin laajempaa ulottuvuutta ja merkitystä omaavissa asioissa.

Lähes kaikkeen kunnalliseen toimintaan liittyy talous. Kehittämistoimikunnan toimivalta kunnan toimintaan ja talouteen liittyvissä kysymyksissä on kuitenkin rajattu erityiskysymyksiin. Tämä merkitsee sitä, että tavanomaisia talouskysymyksiä ei ole tarkoitettu kunnanhallituksen kehittämistoimikunnan asettamispäätöksen mukaan käsiteltäväksi kehittämistoimikunnassa.

Talouteen liittyvien erityiskysymysten on oltava sisällöltään ja merkitykseltään laaja-alaisempia. Esimerkiksi kunnan palveluverkon rakenne on talous- ja muultakin merkitykseltään laaja-alainen, jolloin tällainen asia voidaan ottaa valmisteltavaksi kehittämistoimikunnassa ennen asian käsittelyä kunnanhallituksessa.

Sajaniemen koulun toiminnan keskeyttämiseen liittyvän asian käsittely kehittämistoimikunnassa oli selvästi kunnan talouteen ja toimintaan liittyvä erityiskysymys, ei tavanomainen kysymys. Yhteenvetona voidaan todeta, että äärimmäisen harvat kunnan talouteen liittyvät kysymykset voivat kunnanhallituksen kehittämistoimikunnan asettamispäätöksen perusteella tulla kehittämistoimikunnan käsittelyyn.
Ja vielä lisäisin, että tietenkin kaikki rakennus- ja ympäristölautakunnan ja vastaavien viranomaisratkaisut ja monia muita asioita on sellaisia, jotka eivät missään nimessä voi tulla kehittämistoimikunnan käsittelyyn.

Jatkokysymys: Pitääkö paikkansa tieto, jonka mukaan kehittämistoimikunnan varajäsenet eivät olisi päätösvaltaisia?

VS: Varajäsenet ovat päätösvaltaisia siinä missä varsinaiset jäsenetkin silloin kun ovat varsinaisten tilalla kokouksessa. Se miksi Sajaniemen kouluasiaa käsitelleessä kehittämistoimikunnan kokouksessa oli pari varajäsentä merkitty asiantuntijoiksi johtui siitä, että kukaan meistä paikalla olleista ei muistanut, että kehittämistoimikuntaan oli valittu varajäsenet. (Koska aikanaan kehittämisjaostossa ei ollut varajäseniä.) Yhtä hyvin olisi voitu pöytäkirjaan merkitä, että he olivat siellä päätösvaltaisina jäseninä varsinaisten jäsenten ollessa poissa kokouksesta.

Valtuuston Keihäsjärvi-päätöksen (2001) sisältö
Aarno Lähde:
-Lentokenttäasia on nyt ajankohtainen, koska uusi maakuntakaavaehdotus on julkistettu. Viime valtuustossa jäi epäselväksi, mitä asiasta päätettiin valtuuston kokouksessa kesäkuussa 2001. Luin 2-3 kertaan ko. päätöstekstiä, enkä päässyt selvyyteen, mitä olimme päättäneet. Minusta (pöytäkirjassa) oli asioita, jotka eivät missään nimessä olleet synkronissa valtuustossa tuolloin käydyn keskustelun kanssa. Mitä valtuusto päätti Keihäsjärven lentokenttäasiassa kaksi vuotta sitten? (Vastaukseen toivon vain yhtä virkettä.)

Kunnanjohtaja Voitto Saraneva:
Yhdellä virkkeellä vastaus on aika vaikea, mutta olen vastannut yhdellä virkkeellä, joka kuuluu seuraavasti:
"Lopen valtuusto on 4.6.2001 pykälä 55 hyväksynyt yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksesta periaatteellisen kannan Malmia korvaavan lentokentän sijoittamisesta Lopen Keihäsjärven eteläpuoliselle metsähallituksen omistamalle maa-alueelle kuitenkin äänestäen eräiden asiaselostuksessa esitettyjen Keihäsjärven eteläpuoliselle alueelle lentokentän sijoittamista puoltavista perusteluista ja päätösehdotuksen maininnan "myös vaikutukset muihin ympäristötekijöihin ovat nykytiedon perusteella arvioituna vähäiset rajatulle loma-asutusalueelle aiheuttavaa häiriötä lukuun ottamatta" poistamisesta.

Jatkokysymys: Se ei todellakaan ollut synkronissa niiden keskustelujen kanssa, joita täällä käytiin ja muistan erittäin selvästi kuinka tässä minusta etuviistoon oikealla oli hyvin vaikutusvaltainen vaaleatukkainen nuorehko päättäjä, joka sanoi, että tällä meidän päätöksellä ei ole lentokentän tulemiseen tänne Keihäsjärvelle mitään merkitystä. Ja kaikki muutkin puheenvuorot käsittelivät sitä, että lentokentän sijoittelua koskevaa selvittelyä haluttiin jatkaa. En menisi allekirjoittamaan sitä, että haluaisimme sen kentän tänne Keihäsjärvelle vaan nimenomaan tätä selvitystä päätettiin jatkaa ja minusta kaikki puheenvuorot pöytäkirjassa käsittelivät sitä, että selvittelyä kannattaa jatkaa. Siinä on aika iso ero siihen, että valtuusto on yksimielisesti päättänyt rakentaa tämän lentokentän jos se vaan meille annetaan, mitä taas ovat muualla mm. kunnanjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja sanoneet, että valtuusto on yksimielisesti halunnut tämän lentokentän Lopelle.
Nämä päätökset kyllä voisi kirjoittaa huomattavasti selkeämmin, eikä kiertää ja kaartaa ja käyttää tällaista kapulakieltä.

VS: Tämähän oli periaatteellinen myönteinen kanta ja kuten kaikki tiedämme, sen jälkeen jos hanke lähtisi etenemään eli olisi joku taho, joka lähtisi sitä selvittämään eteenpäin niin silloin siinä tulee tietysti ympäristölupa-, kaavoitus- ja kunnallistekniikan rakentamiskysymykset ja monet muut asiat erikseen päätettäväksi eli tämä ei tietenkään ollut mikään lopullinen päätös vaan tämä oli periaatteellinen myönteinen kannanotto sille, että tätä aluetta tarjotaan yhtenä Malmia korvaavan lentokentän vaihtoehtona - näin ainakin minä sen ymmärsin.

Valtuuston puheenjohtaja Matti Ahtiainen:
Itsekin voisin asianosaisena todeta, että olkoonpa kuinka selkeä päätösehdotus hyvänsä, jos se halutaan nurin, niin sille pitää esittää hyväksyttävä vastaehdotus, jolla on tietyt muotoseikat; siellä ei saa olla vaihtoehtoja ja sitä tulee jonkun kannattaa.

Puheenjohtaja kiitti kysyjiä ja vastaajia ja päätti kyselytunnin. Kahvitauon jälkeen aloitettiin kunnanvaltuuston kokous klo 18.

Mikko Junes

Lue: Valtuustoraportti 9.6.2003

Takaisin alkuun
Takaisin etusivulle