Launosten kyläyhdistys :: Jäsenhakemus/Palaute :: Valokuvia :: Arkisto
|
Launosten juhlakirja on ilmestynyt! Launosten kyläyhdistys on julkaissut uuden kirjan, jolla juhlistetaan 30-vuotiasta Launosten kylätoimintaa. Kirjan julkistaminen tapahtui kylän itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2011 Launosten koululla. Juhlakirja on saanut nimekseen ”Launonen – historiaa, kylätoimintaa ja maallemuuttajia”, ja se kuvaa hyvin kirjan sisältöä. Kyseessä ei ole tavanomainen yhdistyshistoriikki, vaan kirja sisältää myös katsaukset kylän historiaan ja kylien yhteistyöhön. Lisäksi siinä käsitellään nykyajan maallemuuttoa ilmiönä ja haastatellaan Launosiin muuttaneita ja rakentaneita perheitä. Launonen on kasvanut muuttoliikkeen varassa ripeään tahtiin jo 40 vuotta. Kylästä tehtiin kunnan maanhankinnalla ja kaavoituksella Lopen väestönkasvun veturi 1960- ja 70-lukujen taitteessa, jolloin Loppi oli menettänyt parisen tuhatta asukasta kiihtyvän maaltamuuton seurauksena. Historiallisesti suuri merkitys Launosten kehitykselle on ollut senaattori H. G. Paloheimon 1890-luvulla aloittamalla teollisuustoiminnalla Santamäen ja Kormun kartanoissa. Vuonna 1907 avattu kapearaiteinen rautatie muodostui näkyväksi siteeksi kylän ja Riihimäen välillä ja edesauttoi myös Riihimäen teollistumista. Alkuvaiheessa väestön muuttovirtoja Launosiin hallitsi Paloheimo-yhtiön maatalouden ja teollisuuden työvoimantarve. Seuraavassa aallossa tuli karjalainen siirtoväki sotien jälkeen ja kolmatta aaltoa edustavat edellä mainitut nykyajan maallemuuttajat. Erityistä huomiota juhlakirjassa saavat Santamäen vanhan puukartanon ja Launosten aseman kunnostajat. Monet Paloheimon historiaan liittyvät rakennukset on kunnostettu yksityisten toimesta 1990-luvulta alkaen, mutta teollisen historian muistomerkit ovat kylästä kadonneet.
Launosten kylätoiminta alkoi vuonna 1981 Lopen opiston kylätoimintakurssin tuloksena. Kylätoimikuntia perustettiin Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen vastalääkkeeksi maaseudun autioitumiselle. Launosissa tätä ongelmaa ei ollut, sillä taajama uhkasi paisua liiankin nopeasti, eivätkä palvelut pysyneet kasvuvauhdissa mukana. 1980-luvun kyläkokouksissa puitiin useaan otteeseen erityisesti koulun tilanahtautta, johon saatiin laajennuksen myötä helpotusta vasta vuosikymmenen lopulla. Myös nuorison puutteelliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat olleet kylätoiminnan kestoaiheita. 2000-luvun alussa kyläyhdistys avasi Launosiin etätyökeskuksen ja perusti kyläsivusto Launosnetin ensimmäisten kylien joukossa. Etätyökeskus ei tosin ottanut tuulta alleen, mutta verkkoviestintä jatkui vilkkaana. Aktiivinen kylätoiminta palkittiin Launosten valinnalla vuoden 2002 hämäläiseksi kyläksi. Juhlakirjassa käsitellään myös Lopen kylien yhteistyötä ja sitä, kuinka kylien suhteet kuntaan ovat vaihdelleet eri aikoina. Kylien panosta maaseudun kehittämiseen selvitellään mm. Launosten naapurikylän Joentaan kylähankkeita esimerkkinä käyttäen. Kirjan julkaisemiseen on saatu EU:n Leader-rahoitusta ja sitä ovat tukeneet useat seudun yritykset.
|
© Launosten Kyläyhdistys ry 2002