Vesihuoltoon tarvitaan yhteisvastuuta kunnissa
11.12.2003 klo 19.35

Hämeen ympäristökeskus toivoo kuntien päättäjiltä yhteisvastuuta haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämiseksi. Esimerkiksi Uudellamaalla ja Keski-Suomessa kunnat tukevat vesiosuuskuntien toimintaa mm. myymällä näille vettä tukkuhintaan.

Tuoreessa haja-asutusalueiden vesihuoltosuunnitelmassa on osoitettu Lopelle kaikkiaan kuusi vesihuollon kehittämisaluetta. Sajaniemen, Viedalin, Jokiniemen ja Kartanontien alueet pitäisi saada vesi- ja viemäriverkoston piiriin vuosina 2005-2007.

Vuosina 2007-2009 verkostot pitäisi vetää Nuijamäen-Niinimäen alueelle Läyliäisten eteläpuolella sekä Riihelänkulman-kartanon alueelle Launosissa. Hintaa näille vesihuoltotöille tulee veroineen yhteensä 2,76 miljoonaa euroa eli keskimäärin 9 400 euroa taloutta kohti.

Kunta aikoo pistää lapun luukulle

Lopen kunta rakentaa ensi vuonna vesi-viemäriverkkoja haja-asutusalueille 479 000 eurolla. Kustannukset peritään takaisin liittymis- ja vesimaksuina. Investointien tulorahoitusta on vauhditettu vesi- ja jätevesimaksujen tuntuvilla korotuksilla vuosi sitten.

Kunnanjohdon suunnitelmissa on lopettaa kunnan vesihuoltoinvestoinnit haja-asutusalueilla.
Jatkossa ne saisivat selvitä rakennustöistä omin päin, jolloin kunta lähinnä avustaisi perustettavia vesiosuuskuntia ja takaisi niiden lainoja.

Hämeen ympäristökeskus jakoi viime vuonna valtion vesihuoltotukea kunnille ja vesiosuuskunnille yhteensä
420 000 euroa. Ensi kevään jakoon on tullut 26 hakemusta yhteiskustannuksiltaan vajaat 14 miljoonaa euroa. Kun avustusosuus on 15-25 prosenttia, niin iso osa hakijoista putoaa auttamatta tuen ulkopuolelle.

Haja-alueiden syrjinnälle ei ole perusteita

Ylitarkastaja Veijo Hjelt Hämeen ympäristökeskuksen vesihuoltoryhmästä kaipaa kuntapäättäjiltä yhteisvastuuta haja-asutusalueiden vesihuoltotöiden rahoittamiseksi. Haja-asutuksen syrjintään ei ole mitään perusteita.

-Kun kaikki kuntalaiset ovat tähän asti osallistuneet mukisematta taajamien vesihuollon rahoittamiseen, olisi kohtuullista, että taajama-asukkaat kantaisivat kortensa kekoon haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämiseksi, Hjelt toteaa.

Hjeltin mukaan esimerkiksi Sysmässä kunta osallistuu vesiosuuskuntien investointeihin 20 prosentin osuudella, antaa suunnittelu- ja teknistä apua sekä - mikä merkittävintä - myy vettä tukkuhinnalla. Veden tukkuhinta vaihtelee kunnasta riippuen 30:sta 70 prosenttiin kunnan verkostossa myytävän veden hinnasta.

Haja-asutuksen vesihuoltosuunnitelma -sivulle

Takaisin