HÄMEEN KYLÄTOIMINTAPÄIVÄ 15.8.2004 Jokioisten Kiipulla
Hämeen kylät ry:n puheenjohtaja Kari Hovi

OTE PUHEESTA:

KUNTAVAALIT

"Kylätoiminnassa on perinteisesti vältetty poliittista keskustelua, mutta hankkeiden kasvaessa, niiden yhteiskunnallinenkin merkitys lisääntyy. Se merkitsee myös sitä, että kylätoiminta tulee osaksi poliittista päätöksentekoa. Kylätoiminnan yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy.

Kylätoimintayhteisöjen näkökulmasta niiden tärkein yhteistoimintataho on kunta. Monien hankkeiden toteuttaminen vaatii yhteistoimintaa kunnan kanssa. Useissa kunnissa asiat ovat hyvällä tolalla ja kunnat näkevät kylätoiminnan voimavarana, joka hyödyttää myös kuntaa.

Valitettavasti meillä Kanta-Hämeessäkin on sellaisia kuntia, joissa kylätoimintaa pidetään kiusallisena kunnan toimintaa haittaavana puuhasteluna. Tätä nuivaa suhtautumista on sekä virkamiesjohdossa, että luottamushenkilöissä. Viranhaltijoiden vaihtaminen on monimutkaista, mutta luottamushenkilöiden toimikausi on katkolla tämän vuoden lopussa.

Vaikka poliittista keskustelua on tietoisesti vältetty kylätoiminnassa, Hämeen kylät ry otti rohkean askelen ja määritteli omat kuntavaalitavoitteensa viime kevään vuosikokouksessa.

Hämeen kylien tavoitteet ovat:

Kuntien hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus

- Tämä on kirjattu monien puolueiden ohjelmiinkin, mutta käytännössä tiedetään, että hyvin usein muun muassa kunnanhallitusten ja lautakuntien poliittisin perustein nimetyt jäsenet eivät halua ottaa kantaa mihinkään asioihin valmisteluvaiheessa. Sitten kun lopullinen päätös on nuijalla kopautettu sanotaan, ettei päätökseen enää voida vaikuttaa.

Kylätoimintayhteisöjen osallisuuden lisääminen kunnallisessa päätöksenteossa

- Olisi hyvä, jos kylätoimintataustaisia ihmisiä olisi kuntien luottamushenkilöinä. Yhtä tärkeää on, luoda sellaista ilmapiiriä, jossa kylätoiminta mielletään osaksi kunnan kehittämisstrategiaa. Viime vuonna lanseerasimme "Kylänäkökulma-termin, joka tarkoittaa, että julkisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon, myös se, miten tehtävät päätökset vaikuttavat kylän tai kyläläisten elämään.

Joka kuntaan nimettävä maaseutukylien kehittämisestä vastaava viranhaltija

- Monessa kunnassa on nimetty viranhaltija, jonka tehtäviin kuluu miettiä maaseutukylien kehittämistä. Kaikissa sellaista ei ole. Tällainen viranhaltija on olisi oivallinen partneri kylätoimintayhteisöille.

Vanhusten hoivapalveluiden ja lasten päivähoitopalveluiden turvaaminen maaseutukylissä
(uudet toimintamuodot)

- Suomen kylätoiminta on käynnistelemässä hankkeita, joilla pyritään luomaan uutta yritystoimintaa näille aloille nimenomaan maaseutukylissä. Hämeen kylät on mukana hankkeiden maakunnallisena toteuttajana. Tässä Hämeen kylät pyrkii kehittämään yhteistyötä kuntien ja kylätoimintayhteisöjen välille. Toivomme, että kunnissa on valmiuksia tällaiseen avaukseen.

Vesi- ja jätevesihuollon kehittäminen maaseutukylissä - kuntien osallistuminen kustannuksiin, veden tukkuhinta

- Vesi- ja viemäriverkostot on pääosin rakennettu kuntien keskustaajamiin ja niiden lähiympäristöön. Näihin talkoisiin ovat myös maaseutukylien asukkaat osallistuneet maksamalla kunnallisveronsa.

Uusi lainsäädäntö velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistönomistajia uudistamaan jätevesiensä käsittelyn uudelle tasolle. Samalla tulee eteen monin paikoin myös vedenhankintaan liittyvien järjestelmien uudistaminen. On selvää, että tämä tulee synnyttämään uusia paikallisia veisosuukuntia, sillä kunnat eivät rakenna haja-asutusalueille verkkoja.

Koska haja-asutusalueiden asukkaat kantoivat oman kortensa kuntakeskusten vesijohtoverkostojen rakentamiseen, olisi kuntien mietittävä, miten ne voisivat tukea uusien järjestelmien rakentamista ja kannattavuutta maaseutukylissä.

Tavoitteena on, että kunnat myisivät raakavettä perustettaville yhteisöille jonkinlaisella tukkuhinnalla, joka oli merkittävästi kuluttajahintaa alhaisempi. Se antaisi vesiosuuskunnille taloudellista liikkumavaraa. Ongelma on se, että vesilaitokset on usein yhtiöitetty, eivätkä enää suoraan kuntien luottamushenkilöiden päätöksin johdettavissa.

Kyläkoulujen säilyttäminen

- Monen maaseutukylän tulevaisuusvisio perustuu siihen, että kylään saadaan uusia asukkaita, mieluiten nuoria lapsiperheitä. Kyläkoulut ovat maaseutukylien paras myyntivaltti uusia asukkaita hankittaessa.

Kyllä kait kuntienkin kannalta on järkevää, että maaseutukylät pysyvät asuttuina. Pidän hyvin absurdina sellaista tulevaisuusvisioita, jossa kaikki asuminen ja ihmisten toiminta on keskittynyt vain kunnan keskustaajamaan. En näe sellaisella kunnalla elinmahdollisuuksia, vaan se on ensimmäisenä lakkautettavien listalla.

Tällaisia asioita Hämeen kylät siis haluaa tuoda syksyn vaalikeskusteluun. Olin kutsunut tähän tilaisuuteen myös merkittävimpien poliittisten puolueiden piirijärjestöjen edustajat. Olisi ollut hyödyllistä käydä heidän kanssaan keskustelua näistä tavoitteista. Onneksi olemme saaneet vieraaksemme edes kaksi kansanedustajaa."

Takaisin etusivulle