Sopuisa vaalipaneeli Lopen valtuustosalissa
1.4.2011 klo 11.05

Sopuisissa merkeissä sujui Lopen Keskustan jo perinteiseksi muodostunut vaalipaneeli Lopen valtuustosalissa keskiviikkoiltana 30.3.2011. Vastauksia antamassa oli peräti 13 eri puolueiden edustajaa, niinpä ”oppositio–hallitus” muodostelmaa ei oikein syntynyt. Eikä myöskään neljän suuren nokittelua, pientä Ruotsi-Suomi-maaottelun henkeä koettiin ainoastaan muutoskuntayhtymän osalta; riihimäkeläiset puolustivat tehtyä päätöstä ja Lopen sekä Hausjärven edustajat taasen nokittelivat.

Pientä yhteenvetoa eri puolueiden edustajien onnistumisesta erillisessä ”plussat ja miinukset” -jutussa. Sieltä löytyvät myöskin kaikkien panelistien nimet, puolueet ja asuinpaikkakunnat.

Vaalipaneelin ehdottomiin onnistujiin lukeutuu Riihimäen valtuustossa vaikuttava Jorma Höök, joka ei tällä kertaa ollutkaan vastaajana vaan puheenjohtajan tehtävissä. Tasapuolinen vastausvuorojen jako, aikataulutus ja napakat kysymykset, siinä onnistuneen tilaisuuden juoni. Suureen osaan kysymyksistä vastattiin kättä nostamalla, joko punaista tai vihreää hanskaa (jotka oli paneelisteille jaettu etukäteen).

Yleisöä tilaisuudessa oli kiitettävästi, sali lähes täynnä. Varmasti mukana oli monia ehdokkaiden tukijoita mutta varmuudella myös paljon meitä äänestäjiä. Lopen valtuutettuja oli kiitettävästi paikalla, bongattua tuli ainakin Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden edustajia. Lopen ainoa Perussuomalaisten valtuutettuhan istui ehdokkaiden joukossa. Myöskin Lopen kunnan viranhaltijat olivat hyvin paikalla. Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat hienosti, yhtenä seremoniamestarina hääri Keskustan Aimo Alho.


Ydinvoima vastatuulessa

Tilaisuuden avasi kysymys ydinvoimasta: Pitäisikö Suomeen myöntää lisää ydinvoimalalupia. Aika yksimielisiä oltiin, osa ehdokkaista olisi ehkä valmis jopa perumaan jo myönnettyjä lupia. Timo Heinonen (kok) totesi, että ”nyt annetut luvat riittävät, niillä turvataan teollisuudelle riittävä ja halpa sähkö”. Kokoomuksen toinen edustaja, Riitta Takala, olisi ollut valmis myöntämään vielä lisääkin. Eero Yrjö-Koskinen (Vihreät) kannatti tuulivoimaan sijoittamista ”Nykyisten tuulivoimaloiden määrä pitäisi kasvattaa 30-kertaiseksi. Tuulivoima on turvallisempaa ja nopeampaa rakentaa”.

Seuraavana kysyttiin homopareista: ”Pitäisikö homoparien vihkiminen kirkossa sallia?”. Suuria eroja ei tässäkään tullut. Timo Sinivuori (kd) totesi nykyisen lain olevan riittävä eikä sitä tarvitse muuttaa. Risto Autio (kesk) taasen totesi, että hän on jo väsynyt tähän jatkuvaan keskusteluun homopareista ”Miksi tämä sama pienen vähemmistön (Aution mukaan koskettaa 0,9 % suomalaisista) kysymys velloo joka tilaisuudessa? Miksi ei keskustella vaikkapa nuorisotyöttömyydestä, joka on todellinen ongelma?”.

Naton jäsenyys ei saanut kannatusta, ainoastaan Kokoomuksen Riitta Takala oli valmis menemään Natoon heti. Johannes Koskinen (sd) taasen totesi, ettei Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta.

Seuraavaa kysymystä Jorma Höök pohjusti lyhyellä kysymyksellä: ”Nopein vastaa, paljonko Suomella on tällä hetkellä velkaa kansalaista kohden?”. Aika lähelle joku panelisteista arvasi, oikea vastaus oli 14 682 €/ kansalainen. Ja kasvaa joka minuutti. Varsinainen kysymys sitten oli, että mitenkä Suomen valtiovelka saadaan kuriin, tällä vauhdilla saavutetaan 100 miljardia euroa muutamassa vuodessa (nyt velkaa on 57 miljardia).

Valtionvelka puhutti

Aika samanmoisia vastauksia kuultiin. Irma Taavela (vas) peräänkuulutti oikeudenmukaista verotusta, varsinkin paljon ansaitsevien verotusta tulisi kiristää. Samoin asehankinnoista pitää luopua. Saman puolueen Aino-Kaisa Pekonen oli pitkälti samoilla linjoilla, veropohjan laajennus ja työnantajan Kela-maksut takaisin. Monet ehdokkaista nostivat myöskin esille työttömyyden hoidon yhtenä velanmaksun kriteerinä. Mm. Keskustan Elina Lämsä totesi että ”kaikki töihin ja yhdessä tienaten”. Auli Laine (vihr) tarjosi ratkaisuksi myöskin kuntaliitoksia. Vihreiden Eero Yrjö-Koskinen nosti esille siirtymän työn verotuksesta saastuttamisen verottamiseen.

Risto Autio kertoi, että tällä hetkellä menetetään 4–7 miljardia verotuloja harmaasta taloudesta johtuen. Näillä varoilla pystyttäisiin jo merkittävästi parantamaan vaikkapa terveydenhuoltoa. Heimo Peltola (ps) vaati virkamiesten vähentämistä. Peltola kertoi Suomessa olevan 500 000 virkamiestä, kun esimerkiksi Saksassa vastaavalle ihmismäärälle virkamiehiä on puolet vähemmän. Peltola haluaisi myös joukot pois Afganistanista ja työtä koko Suomen kansalle. Ja hän ihmetteli, miksi ihmeessä Suomi maksaa edelleen kehitysapuja vaikkapa Venäjälle ja Kiinalle. Saman puolueen (ps) Sami Mattila myöskin peräänkuulutti harmaan talouden kuriin laittamista ja energiaverotusten korotuksia.

Timo Sinivuori piti tärkeänä että velkaantuminen saadaan pysäytettyä, konsteina vaikkapa työttömyyden poisto, harmaatalouden kuriin laittaminen ja pääomaverotuksen muutos. Riitta Takala peräänkuulutti uusia työpaikkoja vaikkapa yhteisöveroa laskemalla. Timo Heinonen totesi, ettei velkaantumista pysäytetä pääomaveroa korottamalla. Yhtenä konstina Heinonen mainitsi työurien pidentämisen.

Yleisökysymykseen ”julkisen liikenteen tilasta” ei ehdokkailla ollut mitään suuria uusia ajatuksia kerrottavana. Harvaanasutun suuren maan ongelma tämä pitkälti on. Muutamat ehdokkaat haikailivat itä-länsi-radan perään, näin mm. Sami Mattila ja Timo Sinivuori.

Perintöveron lähes kaikki olivat valmiita poistamaan, vasemmalla ”siivellä” tietenkin todettiin, että todella suurten perintöjen osalta ajatusta pitää vielä miettiä. Johannes Koskinen (sd) kuitenkin totesi, että jo nyt suurien perintöjen kohdalla verotus on pientä, koska verojen kiertäminen on kuitenkin helppoa näissä tapauksissa.

Ja sitten ”Ruotsi-Suomi” -maaotteluhenkinen kysymys: ”Jos tulette valituksi, olisitteko vaikkapa Riihimäen vaiko seutukunnan edustaja ?”. Ehdokkaat sitten ”käänsivät” kysymyksen muotoon ”muutoskuntayhtymä vaiko itsenäinen Riihimäen terveystoimi?”.


Riihimäkeläiset puolustivat isäntäkuntamallia

Riihimäen edustajat Elina Lämsää (kesk) lukuun ottamatta olivat vahvasti peruskuntamallin takana. Aino-Kaisa Pekonen (vas) totesi, että vain näin pysyy päätäntävalta valtuuston käsissä. Häntä säestivät Miia Nahkuri (sd), Eero Yrjö- Koskinen (vihr), Timo Sinivuori (kd), Riitta Takala (kok). Keskustan Elina Lämsä kuitenkin piti riihimäkeläisenä puheenvuoron kuntayhtymän puolesta ”palvelut pitää taata, on sitten päättämässä kuka tahansa”.

Timo Heinonen (kok) otti ”isäntäkuntamallista” esimerkiksi palo- ja pelastustoimen todeten, että siinä on malli toimimattomasta isäntäkuntamallista. Risto Autio (kesk) taasen totesi kyseessä olevan vallankäyttö. Kuntayhtymä on toiminut hyvin, päättäjät Riihimäellä kuitenkin ovat samoja, on malli mikä vaan. Autio totesi myöskin olevansa hyvin surullinen tehdystä päätöksestä.

Johannes Koskinen totesi, että miksi Riihimäki-Loppi-Hausjärvi-alueella ollaan tekemässä samaa virhettä kuin Hämeenlinnan seudulla on jo tehty. Peruskunta sitten toteutuu kuntaliitosten kautta. ”Maaottelun” loppuun Aino-Kaisa Pekonen totesi vielä ääntään korottaen, että pääpaino pitää kuitenkin olla hyvän hoidon toteutuminen. Antaa herrojen tapella (no, näihin ”herroihin” Pekonen itsekin sitten lukeutuu).

Kuntien pakkoliitoksia eivät ehdokkaat kannattaneet. Lisätakuiden antaminen talousvaikeuksissa kamppaileville EU-maille ei myöskään saanut tukea. Yllättäen kuitenkin Vihreiden Eero Yrjö-Koskinen oli lähes ainoana valmis lisätukia myöntämään, jotta talouden elpyminen turvataan.

Ei uutta ja mullistavaa

Myöskin kysymykseen ”pienyrittäjien tukeminen, työntekijöiden palkkaamisen helpottaminen” vastaukset olivat aika samansuuntaisia; kannustimia ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, vanhemmuuden tukeminen (lähinnä kait äitiyslomat), alv:n alarajan nostaminen pienyritysten osalta, alv-viidakon selkeyttäminen, pienyrittäjien kiinteiden kulujen leikkaaminen jne. Timo Sinivuori nosti esille myöskin vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamisen helpottamisen.

Kestokysymykseen ”nuorten ongelmien korjaaminen” ei myöskään mitään uutta ja mullistavaa keksitty. Timo Sinivuori (kd) ja Risto Autio (kesk) nostivat esille 17–29-vuotiaiden kohdalle nousseen koulutus/ työpaikkakuopan; Suomessa on lähes 50 000 ko. ikäryhmään kuuluvaa, joista ei tiedetä missä he ovat. Sami Mattila (ps) kertoi Forssassa käytöstä olevasta ohjauksesta, jolla nuoret ohjataan joko uudelleen koulutukseen tai työelämään. Forssassa on saatu hyviä kokemuksia. Johannes Koskinen (sd) peräänkuulutti nolla toleranssia nuorisotyöttömyyteen, samoin oppivelvollisuuden ja lapsilisän alarajan nostoa vuodella. Kouluterveydenhuollosta olivat huolestuneita ainakin Risto Autio ja Aino-Kaisa Pekonen.

Lopun ”hanska” kysymyksissä ei eroja saatu. ”45- vuoden työuran jälkeen eläkkeelle” pääsyä kannatti kaikki, pääomaveron nostoa vasemmisto. Subjektiivisen päivähoidon osalta Kokoomuksen edustajat hieman empivät, ehkäpä voitaisiin hieman kiristää ?

Varmaan kysymyksiä olisi riittänyt vielä pidempäänkin. Kaksi tuntia kuitenkin tuli täyteen ja Jorma Höök totesi tilaisuuden päättyneeksi.

Jukka Saarinen

(väliotsikointi toimituksen)

Takaisin