|
Suojeluintressi korostuu Keihäsjärvellä
5.3.2004 klo 15.40
Lopen Keihäsjärven lentokenttävaraus
sijoittuu Palokankaan kumpumoreenialueelle, joka on alustavasti
luokiteltu arvoltaan valtakunnalliseksi kohteeksi. Kyseessä
on Suomen eteläisin kumpumoreenialue, joka on syntynyt muinaisen
Itämeren ylimmän rannan tasoon.
Geologian tutkimuskeskus inventoi parhaillaan maan
moreenimuodostumia ympäristöministeriön rahoituksella.
Kohteita koko maassa on kaikkiaan toista tuhatta ja ensi vuonna
arvioidaan niiden lopullinen merkittävyystaso.
Lopen
ja Vihdin rajalla, Keihäsjärven kaakkoispuolella, sijaitseva
Palokangas on alustavassa arvoluokituksessa sijoitettu luokkaan
kolme eli valtakunnallisen tason kohteeksi. Sen erikoisuutena on
sekä nykyinen että muinainen sijainti.
Soveltuisi opetus- ja tutkimuskohteeksi
-Palokangas on sikäli hiukan erilainen kuin
monet muut, että se on syntynyt paikalleen sulaneen jäätikön
oloissa muinaisen Itämeren ylimmän rannan tasoon ja hieman
sen yläpuolelle, millä on merkitystä luonnonhistorian
kehitystä tulkittaessa, kertoo fil.tri, geologi Jukka-Pekka
Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta.
Palmun mukaan Palokankaan kumpumoreenialue soveltuisi
pääkaupunkiseutua lähellä sijaitsevana kohteena
hyvin opetus- ja tutkimuskohteeksi. Alueelta on otettu jonkin verran
maa-aineksia, mutta se ei ole kohdetta vielä tuhonnut.
Suojelu- ja rakentaminen ovat ristiriidassa
Lentokentän sijoittamista geologiseen arvokohteeseen
ihmetteli viimeksi MTK:n Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja
Markku Pulkkinen maakuntakaavan yleisötilaisuudessa helmikuussa
Riihimäellä.
Vt. maakuntajohtaja Hannu Raittinen myöntää
ristiriidan ja sanoo, että moreenialueiden valtakunnallinen
inventointi alkoi vuonna 2001 eli sen jälkeen, kun Malmia korvaavan
lentokentän sijoitusvaihtoehdot oli kartoitettu.
Geologian suojelun lisäksi Keihäsjärvellä
on kyse myös metsiensuojeluintressistä. Palokankaan kumpumoreenialue
sijoittuu samalle alueelle, josta luontojärjestöt tekivät
metsiensuojeluesityksen ympäristöministeriölle marraskuussa
2002.
Kartan suojelumerkinnät:
MYg 60 = Palokangas (Keihäsjärven nummi), valtakunnallisesti
arvokas moreenialue, geologian suojelu
MYg 231 = Kukkuramäki, maakunnallisesti arvokas moreenialue,
geologian suojelu
SL 187= Keihässuo, valtakunnallinen soidensuojelualue, Natura
2000 -alue
Takaisin
|