Launosten kyläyhdistys ry
Uutiset :: Ajankohtaista :: Vuoden kylä :: Kyläsuunnitelma :: Päätoksiä
Launosten kyläyhdistys :: Jäsenhakemus/Palaute :: Valokuvia :: Arkisto

Suojeluintressi korostuu Keihäsjärvellä
5.3.2004 klo 15.40

Lopen Keihäsjärven lentokenttävaraus sijoittuu Palokankaan kumpumoreenialueelle, joka on alustavasti luokiteltu arvoltaan valtakunnalliseksi kohteeksi. Kyseessä on Suomen eteläisin kumpumoreenialue, joka on syntynyt muinaisen Itämeren ylimmän rannan tasoon.

Geologian tutkimuskeskus inventoi parhaillaan maan moreenimuodostumia ympäristöministeriön rahoituksella. Kohteita koko maassa on kaikkiaan toista tuhatta ja ensi vuonna arvioidaan niiden lopullinen merkittävyystaso.

Keihäsjärven lentokenttävaraus sijoittuu Palokankaan kumpumoreenialueelle, kartta: Hämeen liitto Lopen ja Vihdin rajalla, Keihäsjärven kaakkoispuolella, sijaitseva Palokangas on alustavassa arvoluokituksessa sijoitettu luokkaan kolme eli valtakunnallisen tason kohteeksi. Sen erikoisuutena on sekä nykyinen että muinainen sijainti.

Soveltuisi opetus- ja tutkimuskohteeksi

-Palokangas on sikäli hiukan erilainen kuin monet muut, että se on syntynyt paikalleen sulaneen jäätikön oloissa muinaisen Itämeren ylimmän rannan tasoon ja hieman sen yläpuolelle, millä on merkitystä luonnonhistorian kehitystä tulkittaessa, kertoo fil.tri, geologi Jukka-Pekka Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta.

Palmun mukaan Palokankaan kumpumoreenialue soveltuisi pääkaupunkiseutua lähellä sijaitsevana kohteena hyvin opetus- ja tutkimuskohteeksi. Alueelta on otettu jonkin verran maa-aineksia, mutta se ei ole kohdetta vielä tuhonnut.

Suojelu- ja rakentaminen ovat ristiriidassa

Lentokentän sijoittamista geologiseen arvokohteeseen ihmetteli viimeksi MTK:n Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Markku Pulkkinen maakuntakaavan yleisötilaisuudessa helmikuussa Riihimäellä.

Vt. maakuntajohtaja Hannu Raittinen myöntää ristiriidan ja sanoo, että moreenialueiden valtakunnallinen inventointi alkoi vuonna 2001 eli sen jälkeen, kun Malmia korvaavan lentokentän sijoitusvaihtoehdot oli kartoitettu.

Geologian suojelun lisäksi Keihäsjärvellä on kyse myös metsiensuojeluintressistä. Palokankaan kumpumoreenialue sijoittuu samalle alueelle, josta luontojärjestöt tekivät metsiensuojeluesityksen ympäristöministeriölle marraskuussa 2002.


Kartan suojelumerkinnät:

MYg 60 = Palokangas (Keihäsjärven nummi), valtakunnallisesti arvokas moreenialue, geologian suojelu
MYg 231 = Kukkuramäki, maakunnallisesti arvokas moreenialue, geologian suojelu
SL 187= Keihässuo, valtakunnallinen soidensuojelualue, Natura 2000 -alue

Takaisin