Lopelta eniten huomautuksia maakuntakaavasta
17.6.2003 klo 13.45

Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksesta on tehty noin 250 kansalaisten ja järjestöjen huomautusta, joista lähes kolmannes tuli Lopelta. Suurin osa koski Keihäsjärven lentokenttävarausta, jota vastusti noin 60 huomauttajaa. Kaavaluonnosta on kritisoitu myös maa- ja metsätalousministeriön suunnasta.

Keihäsjärven lentokenttävaraus sai odotetusti mm. kesäasukkaat liikkeelle, mutta palaute kaavaluonnoksesta on kauttaaltaan ollut aktiivista. Kaavan tavoitevaiheen huomautusten yhteismäärä (177) ylittyi reippaasti.

Riihimäen Sammalistonsuon lentokenttävarausta kritisoi 20 huomauttajaa ja lisäksi kentästä tuli 230 ihmisen allekirjoittama yhteinen huomautuskirjelmä. Lopen jälkeen eniten huomautuksia tuli Hausjärveltä, Janakkalasta, Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta, kustakin parisenkymmentä.

Kallionlouhinta kirvoitti mielipiteitä

Maa-ainesvarauksista tuli maakunnan alueelta yhteensä 40 huomautusta, joista suurin osa koski kallionlouhintaa. Kallioainesvaraus on maakuntakaavassa uusi elementti ja maanomistajien näkemykset varauksista menivät aika lailla ristiin.

-Kaavaluonnoksessa on ehdotettu kallioalueita enemmän kuin maakunnan tarve vaatii, joten tiettyä joustoa alueiden valinnassa kyllä on, sanoo aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen Hämeen Liitosta. Maanomistajan halukkuus ratkaisee asiassa aika paljon.

Muita huomautusten aiheita olivat niin ikään uutena asiana MY-alueet (maa- ja metsätalousalue, jossa on ympäristöarvoja), joiden rakentamisrajoitukset kiinnostivat maanomistajia. Moottorikelkkareiteistä tuli 30 huomautusta ja joitakin myös ulkoilureittien linjauksista.

Maa- ja metsätalousministeriöstä kritiikkiä

Kaavaluonnoksessa esitetyt maaseutuasutuksen kehittämisalueet ovat kirvoittaneet kritiikkiä paitsi kyläyhdistyksissä myös maa- ja metsätalousministeriössä. Maaseutuneuvos Eero Uusitalo pitää kylien lajittelua "jyviin ja akanoihin" vanhakantaisena ajatteluna, joka vaikeuttaa maallemuuttoa.

-Kun maaseudulla joudutaan yhä enemmän vetoamaan ihmisten omaehtoisuuteen palveluissa, on mieletöntä ja perusteetonta, että virkamiehet piirtelevät karttoja, joissa jotkut kylät väritetään ja toisia ei, paukauttaa Uusitalo.

Uusitalon mukaan maallemuutto on tietoinen valinta ja ihmiset muuttavat kyliin siitä huolimatta, ettei palveluja ole. On vanhakantaista ajatella, että muuttoliike johtaisi automaattisesti palvelutarpeisiin, esimerkiksi suljetun kyläkoulun uudelleen avaamiseen, koska siihen velvoittavia lakeja ei enää ole.

Tampereellinen väkeä liikkeellä etelään

Hannu Raittinen huomauttaa, että ainakin maaseudun vesihuolto vaatii kunnilta selvityksiä ja suunnitelmia. Esitetyt maaseutuasutuksen kehittämisalueet on valittu sillä perusteella, mihin ihmisten luontainen kiinnostus on kohdistunut.

-Ennusteiden mukaan tampereellinen ihmisiä on liikkeellä kohti etelää seuraavien 20-30 vuoden kuluessa, joten siihen pitäisi tavallaan varautua, muistuttaa Raittinen. Toisaalta maaseudun kehittäminen ei voi Raittisen mielestä tapahtua kovin laajalla alueella.

Raittisen mukaan Lopella on esimerkillisesti varauduttu maaseutuasumiseen osayleiskaavoilla, joissa on katsottu, mihin asutusta voi sijoittaa. Kehittämisalueilla voisi tarpeen mukaan toimia samoin.

Kuntien lausunnot maakuntakaavaluonnoksesta annetaan elo-syyskuussa ja varsinainen kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2004.

HUOM. Linkkejä maakuntakaavaluonnoksesta tehtyihin huomautuksiin:
Hämeen Kylät ry:n huomautus
Lopen kylävaltuuskunnan huomautus
Kormun kyläyhdistys ry:n huomautus
Launosten kyläyhdistys ry:n huomautus
Pilpalan Kylät ry:n huomautus
Lopen Vapaa-ajanasukkaat ry:n huomautus

Tutustu maakuntakaavaluonnokseen:
Launonen-Kormu (kartta, noin 100 kt)
Loppi kk-Sajaniemi-Läyliäinen (kartta, noin 130 kt)

Takaisin etusivulle