Kyyniönrinteen voisi lämmittää hakkeella

OIKAISU: Lopen kirkonkyän aluelämpölaitoksen myi Neste Power & Heat Oy:lle (Fortum) Paloheimo Oy, joka on aikanaan 1980-luvulla rakentanut aluelämpölaitoksen jakeluverkkoineen. Lopen kunta ei ole koskaan omistanut em. laitosta, toisin kuin tässä jutussa aiemmin esitettiin.
--

Puuhakkeesta on tullut kova haastaja öljylle aluelämpölaitosten energianlähteenä. Öljyä puolet halvemmalla puuhakkeella voisi lämmittää esimerkiksi Kyyniönrinteen uuden luksusasuinalueen kaukolämmön avulla. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan ensi vuonna, joten asia on nyt ajankohtainen.

Keskustan valtuustoryhmä teki maanantaina aloitteen puuhakkeen hyödyntämisestä Lopella uuden asuinalueen kaukolämmityksessä. Soveltuvia alueita ei ole kovin paljon ja niistä kaksi sijaitsee kirkonkylällä.

-Kyyniönrinteen uusi asuinalue tai vaihtoehtoisesti Mikonkaari ovat olleet aloitteen tekijöillä mielessä, myöntää valtuutettu Marja Ukkola. Kyyniönrinteeseen läheisesti liittyvä Ala-Eedilän rivitalokaava-alue soveltuisi myös puulla lämmitettäväksi.

Kotimainen kaukolämpö olisi myyntivaltti

Idea asuinaluekohtaisesta hakelämmityksestä on tullut Hämeen Puuenergia -hankkeesta, jossa Lopen kuntakin on pienellä osuudella mukana. Hankkeella edistetään ns. lämpöyrittäjyyttä, jossa metsien hakkuutähteet ja ensiharvennuspuu käytetään hyväksi lämmöntuotannossa.

-Puulämmitys voisi olla Kyyniönrinteellä hyvä myyntivaltti, jolloin lämpöputken pää olisi jo tontin rajalla, eikä rakentajan tarvitsisi investoida lämmitysjärjestelmään pattereita ja kiertovesipumppua enempää, Ukkola pohdiskelee.

Viimeaikojen kovat sähkön ja öljyn hinnankorotukset ovat parantaneet tuntuvasti puuenergian kilpailukykyä.

Polttohakkeen hinta on tällä hetkellä noin 10-15 euroa/MWh ja kevyen polttoöljyn hinta selvästi yli 30 euroa/MWh. Vaikka hakelämpölaitos on investointina noin puolet kalliimpi kuin öljyä käyttävä laitos, hakelämpö tulee siitä huolimatta halvemmaksi.

Hakelämpö on jopa puolet öljyä halvempaa

-Lämmöntuotantokustannus hakelaitoksessa on nykyisillä öljyn hinnoilla 30-50 prosenttia halvempi kuin öljylaitoksessa, sanoo laitosten kannattavuuslaskelmia tekevä Arto Laine Hämeen Maaseutukeskuksesta. Bonuksena tulevat hakelämmityksen huomattavat aluetaloudelliset ja ympäristölliset edut.

Hakelämmitystä on Lopella puuhattu aiemminkin, mutta asia ei ole edennyt aloitteita pidemmälle. Viimeksi se oli esillä 1990-luvun lopulla, jolloin Paloheimo Oy myi kirkonkylän kaukolämpölaitoksen verkostoineen Fortumille.

-Päättäjien ja virkamiesten asenteet ja pelko, ettei hakelämmölle olisi tarpeeksi käyttäjiä lienevät olleet esteenä asian järkevälle käsittelylle, Ukkola arvelee. Nyt tilanne on kuitenkin aivan toinen, kun puuenergialle on kysyntää ja metsänomistajilla halukkuutta ryhtyä toimeen.

Lämpöosuuskunta, kunta tai metsänhoitoyhdistys asialle

Yksi malli lämpölaitosinvestoinnin rahoittamiseksi olisi lämpöosuuskunta, jonka osakkuus tulisi tonttikaupan myötä. Jollei se ole mahdollista, laitoksen voisi Ukkolan mukaan rakennuttaa myös kunta tai jokin yksityinen taho kuten metsänhoitoyhdistys, joka ryhtyisi lämpöyrittäjäksi.

Lämpöyrittäjyyskohteet ovat yleensä 0,5-1 megawatin lämpölaitoksia, joiden teho riittää arviolta 10-20 pientalon lämmittämiseen. Laitosten investointikustannus vaihtelee tällöin 126 000:sta 220 000 euroon. Päälle tulee vielä kaukolämpöverkon rakentaminen.

-Puuenergiaan perustuvia aluelämpölaitoksia toimii Suomessa jo useita ja lämpöyrittäjyyskohteita on reilusti yli sata ja niiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia, Arto Laine muistuttaa. Hämeestä lämpöyrittäjiä löytyy mm. Hämeenkoskelta ja Artjärveltä. Lisäksi Hauholle on rakenteilla uusi kotimaiseen energiaan perustuva aluelämpölaitos.