Kommentti

Neste Loppi on aloittanut toimintansa 1966. Asema on peruskorjattu 1990-92. Tuolloin maanalaiset polttonestesäiliöt on vaihdettu 2-vaippaisiksi, mittarikenttä muovitettu ja viemäröinti ja öljynerotusjärjestelmä uusittu.

Huoltoasema siirtyi Nesteeltä Heikki ja Matti Laanola Oy:n omistukseen vuonna 1998, vuosi sen jälkeen, kun oli tehty havainto bensiinin lisäaineesta pohjavedessä. Nesteelle jäi vain takapihalla oleva dieselpiste.

Huoltamoyrittäjä hakee nyt ympäristölupaa, jota asemalla ei ole aiemmin ollut. Bensiinivarastoja on tarkoitus vähentää ja polttoöljyn varastointia lisätä. Muutostöiden yhteydessä kaksivaippaiset säiliöt varustetaan välinesteellä ja hälytinlaitteistolla.

Hämeen ympäristökeskuksen kielteisestä lausunnosta 25.2.2003 antamassaan vastineessa yrittäjä katsoo, että ympäristöriskit pystytään näin minimoimaan olemattomiksi.

"Mikä tahansa alueella olevista kerros-, rivi- tai omakotitalojen maanalaisista 10 vuoden välein tarkastettavista öljysäiliöistä on suurempi riski ympäristölle", luvan hakija kirjoittaa.

Hakija vetoaa Vaasan hallinto-oikeuden 11.1.2003 tekemään päätökseen, jossa se huomautti alueellista ympäristökeskusta eräässä toisessa tapauksessa siitä, ettei ympäristönsuojelulain säätämisen tarkoituksena ole ollut estää polttonesteiden jakelutoimintaa 1-luokan pohjavesialueella.

Vain pari viikkoa ennen kuin yrittäjä antoi edellä mainitun vastineensa, Korkein hallinto-oikeus kumosi Nastolan jakeluaseman ympäristöluvan. Ylitarkastaja Liskin mukaan Vaasan hallinto-oikeus on sittemmin muuttanut linjaansa KHO:n päätöksen mukaiseksi.

Neste Loppi tunnetaan monipuolisista palveluistaan. Asema työllistää 12 henkilöä, eikä 37 toimintavuoden aikana ole yrittäjän mukaan sattunut yhtään merkittävää ympäristövahinkoa.

Lopen ympäristölautakunta on kovan paikan edessä. Jos lupa myönnetään esitetyillä ehdoilla, se mitä todennäköisimmin kaatuu korkeimmissa oikeusasteissa. Jollei lupaa myönnetä, nousee hirveä haloo yhden yrittäjän sorsimisesta.

Ympäristölupa-asiaan lusikkansa työntävien ulkopuolisten tahojen olisi hyvä muistaa, että lupaviranomainen ei voi eikä saakaan harjoittaa elinkeinopolitiikkaa. Sen tehtävänä on tutkia ympäristöluvan lainmukaiset edellytykset.

Palveluhenkisen yrittäjän kohtalona on ollut pystyttää leipäpuunsa hyvälle liikepaikalle, joka ei kenties enää täytä ympäristönsuojelulain edellytyksiä. Vain yrittäjä itse osaa vastata siihen, mitä mahdollisuuksia jää jäljelle, jos edessä on paikan vaihto.

Mikko Junes

Takaisin juttuun