Kylänäkökulma esiin muutosten arvioinnissa
24.8.2003 klo 22.55

Hämeen kylät haluaa, että suunnittelun ja päätöksenteon vaikutuksia arvioidaan yhtälailla kylissä asuvien ihmisten kannalta kuin talouden tai yritystoiminnan näkökulmasta. Vaikka kylänäkökulman käyttö on vielä satunnaista, on lainsäädäntö kehittymässä sitä tukevaan suuntaan.

Suunnittelussa ja päätöksenteossa asukkaiden näkökulma voi usein joutua vastakkain taloudellisen tehokkuuden vaatimusten kanssa. Hämeen kylät haluaakin, että kylänäkökulmasta tulee yleisesti hyväksytty tapa arvioida muutosten vaikutuksia.

-Eduskunnassa keskustellaan siitä, velvoittaako lainsäädäntö viranomaisia puolustamaan liito-oravan näkökulmaa, jos oravasta on todisteena pelkkiä jätöksiä vai tarvitaanko oikea näköhavainto. Samanlaista keskustelua toivoisi yksityisen kansalaisen asemasta, sanoi Hämeen kylien puheenjohtaja Kari Hovi kylätoimintapäivän alustuksessaan lauantaina Launosissa.

"Tuoreet jäljet aittapolulla"

Hovi pohdiskeli, kuinka mahtaa olla mökin mummon laita, kun useimmat palvelut on tehokkuuden nimissä keskitetty kirkonkylälle. Välittääkö kukaan käydä kysymässä hänen mielipidettään, kun kunta suunnittelee vaikkapa julkisen liikenteen vähentämistä?

-Onko millään viranomaisella velvollisuutta hänen näkökulmansa puolustamiseen sen perusteella, että talvella nähtiin tuoreet jäljet aittapolulla? Onko hän olemassa, ellei häntä nähdä kirkonkylällä Kelan luukulla silloin tällöin, Hovi kyseli.

Kylänäkökulma tarkoittaa sitä, että suunnittelun ja päätöksenteon vaikutuksia arvioidaan siitä näkökulmasta, jonka asukkaat ovat itse valinneet oman kylänsä kehittämiseksi. Tavoitteet on kirjattu kyläsuunnitelmiin, joita kylät ovat tehneet omin voimin.

-Näillä suunnitelmilla ei ole mitään merkitystä, jos muualla tapahtuva päätöksenteko ei ota huomioon kyläsuunnitelmissa ilmaistua kyläläisten tahtoa, Hovi tähdensi.

Laki velvoittaa kuuntelemaan kansalaisia

Pari vuotta sitten voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vuodenvaihteessa tullut alueiden kehittämislaki velvoittavat viranomaisia kuuntelemaan järjestelmällisesti kansalaisten mielipiteitä ja ottamaan huomioon heidän näkemyksensä.

-Ovatko kylätoimikunnat ja kyläyhdistykset hoitaneet oman osuutensa niin, että kunnantalolla, Hämeen liitossa, Hämeen tiepiirissä ja muualla tiedetään, mitä kyläsuunnitelmiin on kirjattu tulevaisuuden varalle, Hovi kyseli.

Kylänäkökulma ei ole Hovin mukaan pelkkää rahan ruinaamista, vaan avointa keskustelua tulevaisuuden visioista hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa. Kylänäkökulman toteutuminen edellyttää kunnilta riittävää tahtoa kuulla kylien sanomaa.

Takaisin