Mutta.. kannattaako se?
15.8.2003 klo 10:00

Hakelämpöretkellä kuultiin, että 220 kW:n lämpölaitoksen liikevaihto ilman laitosinvestointia on keskimäärin noin 16 500 euroa eli vanhat sata tonnia vuodessa. Se ei riitä elannoksi yhdelle, mutta sivutuloksi hyvinkin.

Hollolassa kunta maksaa hakelämmöstä "normaaliaikoina" noin 30 euroa (+alv) megawattitunnilta. Osuuskunnan jäsenille tilitetään siitä puolet maatalouden sivutulona. Yhden megawatin tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 1,5 kuutiota haketta.

Hollolassa kuultiin myös, ettei laskelmia toiminnan kannattavuudesta osuuskunnan jäsenille ollut tehty. Osuuskunnan puuhamies arveli, että kunnalle homma on lievästi miinusmerkkistä. Hakelämpölaitosinvestoinnin pääomakulut kun ovat isommat kuin öljyllä.

Lämmön ostajana kunnalla ei sitä vastoin ole mitään hätää. Energian hinta on sidottu sopimuksella kevyen polttoöljyn hintaan, jota ei ainakaan ylitetä. Lämpöyrittäjän etuna on hakkeen vakaa hinta eli ostettunakaan se ei heilu öljyn lailla.

Hämeenkoskella oli päädytty ratkaisuun, jossa kunta lunastaa lämpölaitoksen kiinteät rakennelmat omakseen 10 vuoden maksuajalla. Jos homma ei "pelitä", lämpöyhtiö kerätköön kimpsunsa ja kunta lämmittää jollain muulla tai jonkun muun kanssa.

Nähdyn ja kuullun perusteella vaikutti erittäin epätodennäköiseltä, että näin kävisi. Ensinnäkin hake on raaka-aineena varsin edullista ja sen kilpailukyky tulevaisuudessa kasvaa. Öljy ehtyy, mutta hake ei, koska silloin ei olisi enää lämmön tarvitsijoitakaan.

Molemmilla paikkakunnilla niin kunnat kuin lämpöyrittäjätkin olivat ihailtavan vahvasti sitoutuneet lämmitysmuotoon. Hakelämmityksen myönteiset kerrannaisvaikutukset kuten työllisyys, metsänhoidolliset edut ja ympäristönäkökohdat vaikuttivat taustalla, joskin ovat hankalasti hinnoiteltavia asioita.

Lämpöyrittäjyys on vahvassa nousussa. Vuosikymmen sitten Suomessa oli muutama hakelämpöyritys, nyt niitä on vajaat 200 ja neljän vuoden kuluttua jo 350. Valtio tukee laitosinvestointeja Lopellakin noin 20 prosentilla.

Paluumatkalla tuntui vallitsevan yksituumaisuus siitä, että jonkinlainen kunnan pilottilaitos pitäisi Lopellakin saada pystyyn. Esimerkiksi Topenon koulun lämmityksen voisi saneerata hakkeelle, jota joku yrittäjä hoitaisi oman tilan lämmityksen ohessa.

90-luvun lopulla asialla olleet yrittäjät kuulemma tarjosivat kunnalle hakelämpöä laitoksen hoitopalveluineen, vaikka kaikki eivät sitä enää muista. Olisiko syytä unohtaa loputkin ja aloittaa puhtaalta pöydältä - ja joutuin - ettei jäädä ihan viimeisiksi.

Mikko Junes

Lue: Lämpöyrittäjyys kiinnostaa loppilaisia

Lue: Hämeenkoskella Ekolämpöä yhtiömuodossa

Takaisin