Launosten kyläyhdistys :: Jäsenhakemus/Palaute :: Valokuvia :: Arkisto
|
Launosten kyläsuunnitelma - Loistava Tulevaisuus Launosissa Hyväksytty Launosten kyläyhdistys ry:n syyskokouksessa 25.11.2001 Sisällys: 3. NYKYTILAN ANALYYSI
4. TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄ
- LOISTAVA TULEVAISUUS LAUNOSISSA 5. VALITUT STRATEGIAT PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTTAMISEKSI 6. SUUNNITTELUN
JATKUMINEN - HANKEKORI
Läntisessä maailmassa on menossa suunnaton kulttuurin muutos. Vielä muutama vuosikymmen sitten pidettiin yleisenä suuntauksena, että yhteiskunta eri toimintoineen kantaa yhä suuremman vastuun yksityisten kansalaisten hyvinvoinnista kaikissa elämänvaiheissa. Viime vuosituhannen lopulla uusliberaalit talouspolitiikan ihanteet kaatoivat yhteiskunnan vastuun ihanteet. Sijaan tuli yltiöpäinen individualismi - jokaisen piti olla oman onnensa seppä. Nyt, kolmannen vuosituhannen uljaana ensimmäisenä vuotena voidaan havaita, ihmisten kaipaavan yhteisöllisyyttä, sitoutumista lähiympäristöönsä, sillä yksilöllisyyden korostamisen aikana on huomattu, että oma olo voi muuttua kovin turvattomaksi ja yksinäiseksi. Toisaalta on nähty rikkaiden rikastuvan ja köyhien köyhtyvän. Yhteiskunta on tullut joko haluttomaksi tai kyvyttömäksi huolehtimaan kansalaisten perusturvallisuuden tunteesta. On saatu nähdä, että kulttuuri on tehnyt omat käänteensä vähän joka vuosikymmenellä, mutta elämän suuri paradigma kääntyy hitaammin. Menneinä vuosikymmeninä tieto ja tietäminen, järki, rationaalisuus ja koulutus ovat olleet ominaisuuksia, joita on arvostettu yli kaiken. Yhteiskunnassa on sen eri osa-alueilla vallinnut selkeä hierarkia - selkeät käskyvaltasuhteet. Muutos uudenlaiseen elämänarvojen järjestykseen, uuteen paradigmaan, on jo alkanut. Siinä korostuu kaikenlainen ihmisten välinen kanssakäyminen. Absoluuttisen totuuden saattaa korvata subjektiivisten mielipiteiden kirjo. Rationaalisuuden sijaan pyrkii asettumaan suhteellisuus. Kaikista ihmisten keskinäisistä asioista keskustellaan enemmän, esitetään enemmän mielipiteitä. Kansalaisia ei enää voida ohjailla käskemällä ylhäältä päin. Lähiyhteisö saa kansalaisten elämässä uutta merkitystä, valtion ja kunnan ohjauksen vähentyessä. Tällaisessa kulttuurin ja elämänarvojen muutoksessa Launosten kylän väki päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Kyläläiset ovat yhteisvoimin määritelleet oman kotikylänsä kehittymisen ja kehittämisen suuntaviivat, jotka on kirjattu tähän KYLÄSUUNNITELMAAN. On aivan varmaa, että kunnalla, valtiolla, muilla aluehallinnon yksiköillä, tielaitoksella, yrityksillä, maatalousyrittäjillä, metsänomistajilla ja monilla muilla tahoilla on omia suunnitelmiaan, jotka koskevat Launosten kylää. Näiden tahojen on kuitenkin syytä kuunnella, mitä kyläläiset haluavat oman kylänsä tulevaisuudelta. Ne eivät voi odottaa menestystä tulevaisuuden Launosissa olematta yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tämän suunnitelman tarkoituksena on johdattaa kyläläiset toimimaan yhdensuuntaisesti yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta tämä kyläsuunnitelma johdattakoon Launosten sidosryhmiä ottamaan huomioon omassa toiminnassaan launoslaisten mielipiteet ja tavoitteet yhteentörmäysten välttämiseksi. Suunnittelutyön aluksi on määritelty ne eettiset arvot, joita tämän suunnitelman laatimisessa noudatetaan. Tämä on ollut tarpeen sen vuoksi, että saatu palaute on saattanut sisältää keskenään ristiriitaisia arvostuksia ja painotuksia. Eettisten sääntöjen määrittely yksinkertaistaa valintojen tekoa ristiriitatilanteissa.
Kylän väestö koostuu hyvin monenlaisista väestöryhmistä. Näitä ovat erilaiset etniset ryhmät, erilaiset ikäryhmät, maataloustuottajat, yrittäjät, palkansaajat, työttömät, eläkkeensaajat, rikkaat, köyhät, alkuperäisväestö, siirtokarjalaiset, uudisasukkaat ja niin edelleen. On mitä moninaisempia tekijöitä, jotka yhdistävät joitakin kyläläisiä ja toisaalta erottavat heitä toisistaan. Kaikkia kyläläisiä yhdistää vain yksi tekijä: kaikilla on koti Launosissa. Suunnittelun eettisenä perustana on kyläläisten keskinäinen kanssakäyminen kulttuurien monimuotoisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisyyttä kunnioittaen. Tavoitteena on luoda hyvää tahtoa kaikkien kyläläisten kesken. Lisäksi eettisiin arvoihin kuuluvat kylän merkittävän kulttuurihistorian vaaliminen sekä luonnon ja maiseman arvojen kunnioittaminen. Eettisiin arvoihin kuuluu myös ympäristöstä ja luonnonvaroista huolehtiminen siten, ettei syödä tulevien sukupolvien pääomaa. Kun halutaan katsoa tulevaisuuteen, on tiedettävä nykyinen tila ja ymmärrettävä menneisyys. Launosten kylän menneisyyttä on kuvattu runsaasti Launosten ja Kormun kylien yhteisessä historiankirjoituksessa. Launosten kylän historiasta erottuu kolme erillistä voimakkaan kasvun aikakautta. Ensimmäinen kausi alkoi 1800-luvun loppupuolella, kun Santamäen kartano siirtyi H.G.Branderin omistukseen noin vuonna 1880. Vuonna 1904 Brander sai omistukseensa avioliiton kautta naapurikylästä Kormun kartanon. Samalla hän suomensi nimensä Paloheimoksi. Paloheimon aikana Launosiin rakennettiin tiilitehdas, meijeri, saha, rautatie ja mylly. 1900-luvun alkupuoli oli varsinaista kukoistusaikaa. Seudulle tulvi uutta väestöä, koska työtä oli tarjolla runsaasti. Vähitellen Paloheimo Oy siirsi toimintojaan Riihimäelle. Näin voidaan todeta, että Riihimäen teollisen kehityksen alkujuuret ovat Launosissa. Työpaikkojen määrä väheni Launosissa ja kylän elämä taantui. Seuraava voimakkaan muutoksen aika Launosissa koettiin 1940-lopulla ja 1950-luvun alussa, jolloin kylään asutettiin merkittävä määrä karjalaisia siirtolaisia. Heidän käyttöönsä annettiin rakennuspaikka ja maata viljeltäväksi. Nykyisin viljelysmaan omistus on kovasti keskittynyt ja se on pääosin siirtokarjalaisten jälkeläisten hallussa. Viimeisin muuttobuumi Launosiin tapahtui 1980-luvulla. Kunta oli kaavoittanut nykyisen taajaman alueen pientaloasutukselle ja möi tontteja edullisesti. Muuttajat tulivat pääosin Riihimäeltä, jonne kylästä on kohtalaisen lyhyt matka. Muuttajat halusivat kaupungista maaseudun rauhaan. Samaan aikaan asutus vahvistui myös kylän haja-asutusalueilla. 1990-luvun talouslama katkaisi rakentamisen ja muuttoliikkeen. Kylässä on vielä taajama-alueella noin neljänkymmenen omakotitontin valmis kaavoitettu ja kunnallisteknisesti valmis tonttireservi. Talouslaman saneerausten seurauksena kylästä ovat hävinneet pankkipalvelut. Jäljellä ei ole edes Otto-automaattia tai laskujenmaksuautomaattia. Posti toimii asiamiespostina taajamasta katsoen hieman etäällä. Elintarvikeliikkeistä on jäljellä vain yksi, kun niitä oli parhaimmillaan kolme. Aivan tuorein menetys oli kioskin ja sitä kautta Online-pelien menettäminen kylältä viime vuoden vaihteessa. - - -
Tässä nelikentässä selvitetään, mikä on Launosten kylän nykytila, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Mitä tulevaisuudennäkymiä voidaan muuttaa? Mihin voidaan tai kannattaa vaikuttaa? Mihin ei voida vaikuttaa?
Kylän vahvuudet:
Tähän on luotu tavoiteltava tulevaisuudenkuva Launosten kylästä. Se kuvaa, millaista tavoitetilaa Launosten asukkaat toiminnallaan tavoittelevat 5...10 vuoden aikajänteellä. Tämän luvun perustaksi on hankittu mahdollisimman
laaja kyläläisten tahdonmuodostus. On kerätty ajatuksia,
ideoita ja mielipiteitä. Aineistona on käytetty vuoden
1999 kyläkyselyn vastauksia, Kyläyhdistyksen keväällä
2001 järjestämän keskustelutilaisuuden antia, Kyläyhdistykselle
lähetettyä paperi- ja sähköpostia. Lisäksi
Kyläyhdistys on vuonna 2001 vartavasten haastatellut kylässä
toimivien muiden yhdistysten johtohenkilöitä ja yksittäisiä
kyläläisiä. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös
Kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenten mielipiteet, ajatukset
ja ideat. 4.1 Ympäristö, luonto ja maisema Luonto ja maisema ovat kaikkien kyläläisten yhteistä omaisuutta. Aikaisemmin esitettyjen eettisten arvojen määrittelyn perusteella taloudelliset syyt eivät yksin riitä luonnon ja maiseman arvojen turmelemiseen. Sen vuoksi kyläläiset etsivät aktiivisesti sellaisia toimintatapoja, joissa otetaan huomioon sekä taloudelliset että muut arvot.
Kaikki rautaromu ja muu luontoon kuulumaton jäte ja roska kerätään metsistä ja joutomailta pois. Joutomaiden pusikoituneet alueet raivataan esteettisesti kauniiseen kuntoon. Aktiivisella kansalaistoiminnalla metsiin luodaan luontopolkuja kyläläisten virkistyskäyttöön. Talvisin luontopoluilla ylläpidetään hiihtolatuja. Santamäen kartanoiden ja Launon kartanon välinen peltoaukea, johon olennaisena osana kuuluu "Peltotie", ja joka jatkuu länteen ja luoteeseen Oinaalaan asti, on virallisesti suojeltu maisemakokonaisuus. Nykyisin viljellyt pellot ovat edelleenkin viljeltyinä tai vaihtoehtoisesti metsitettyinä, mutta eivät heitteillä, jolloin ne kasvaisivat vain pusikkoa. Jylhäntien "peltihalliyhteisö" sopeutuu maisemaan niiden pohjoispuolelle istutettavan puuston ja muiden maisemaa parantavien istutusten suojassa. Alue maisemoidaan myös kantatien puolelta. Heinijärvet ja Kesijärvi elvytetään terveiksi. Kalat ja muut vedenelävät voivat niissä hyvin. Rannassa voi huoletta polskutella kesähelteillä. Kesijärven mökkiasutus on vetäytyy vesirajasta kohtuulliselle etäisyydelle. Järvet ovat avoimia yleiselle virkistyskäytölle. Maa-ainesten ottoa rajoitetaan Launosten kylässä erittäin voimakkaasti. Kylän Pohjois-osan harjut sijaitsevat arvokkaalla pohjavesialueella, mikä jo sinänsä on riittävä syy vähentää soranottoa alueella, mutta maisemalliset syyt ovat vähintäänkin yhtä painavia. Vanhat sorakuopat ja soranottoalueet maisemoidaan. Kiviaineksen ottamiseen ei myönnetä lupia lainkaan. Sen vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat peruuttamattomia, ja kaventavat kyläläisten mahdollisuuksia luonnon virkistyskäyttöön. Luonnon- ja maisemanhoidolle laaditaan ohjelma Kyläyhdistyksen johdolla.
Kylän monivaiheinen historia on luonut kylän asuttuun miljööseen monia arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Tärkein niistä on Santamäen kartanoiden alue, johon kuuluvat kivikartano ja kaksi puukartanoa, meijeri (nykyisin asuinrakennus) ja kaksi muuta puista asuinrakennusta, navettarakennus, kaksi puurakenteista varastorakennusta sekä tiilikellari. Kartanoiden alueeseen liittyvät läheisesti myös puutarhurin talo piharakennuksineen sekä tiilirakenteinen kermatehdas-mylly ja sitä vastapäätä sijaitseva tavaramakasiini sekä pallokenttä. Santamäkeläiseen kulttuuriin kuuluvat myös Kansallistalo, joka on nykyisin yksityisenä asuntona sekä Työväentalo, joka on toiminnassa. Samaan ryhmään kuuluvat myös Launosten Rautatieasema ja Matkustajakoti, jotka sijaitsevat keskeisimmällä paikalla kylän taajaman sydämessä. Myös vanhan kapearaiteisen rautatien maastossa näkyvä linja, josta Ratatie ja Ratamaantie ovat osia, ansaitsee tulla mainituksi vanhaa rakennettua kulttuuria kuvattaessa. Näiden lisäksi Peltoaukean laidalla on kaksi rakennusta, jotka ovat olleet kartanoiden työntekijöiden asuntoina. Ne ovat nykyisin asuttuja. Tiilitehtaankujalla on kaksi rakennusta, joista toinen on asuinkäytössä ja toinen palanut asuinkelvottomaksi. Tiilitehtaantiellä on yksi rakennus, joka on asumiskäytössä. Tiilitehtaan alue on osittain teollisuuskäytössä ja osittain erilaisten ralliteamien yms. talleina. Alue on syrjäinen ja hyvin rumassa ja rähjäisessä kunnossa. Launon kartanon alue vastapäätä Santamäen kartanoita peltoaukean toisella puolen on myös merkittävä maisemallinen rakennuskokonaisuus. - - - - - Kylän haja-asutusalueella on paljon siirtokarjalaisten asutustiloja, joista monet maanviljelyksen keskittymisen myötä, ovat jääneet vajaalle käytölle. On vanhoja pihapiirejä navetoineen ja muine talousrakennuksineen. Jotkut ovat jääneet kokonaan autioiksi tai ainakin talousrakennukset vaille käyttöä ja huolenpitoa. Näiden miljöökokonaisuuksien arvoa ei ole vielä kokonaan ymmärretty. Ne edustavat niin nuorta kulttuurinkerrostumaa, etteivät kaikkien silmät ole vielä avautuneet näkemään niiden merkitystä.
Santamäen navetassa toimii kyläläisten yhteisin ponnistuksin aikaansaatu Kylämuseo ja Taidegalleria sekä mahdollisesti kahvio tai puoti, joita pidetään auki yleisölle voimien mukaan. Rakennuksessa toimii myös kuvataiteen opetusryhmiä, joille on kunnostettu omat tilat. Rautatieasema on kylän toimintojen keskus - KYLÄTALO. Siellä Kyläyhdistys pitää toimistoaan ja kokoustilojaan. Kokoustilat ovat luonnollisesti kaikkien muidenkin kylässä toimivien yhdistysten ja yhteisöjen käytössä. Osa tiloista on kunnostettu Lopen kunnan palvelutoimintoja varten. Kunnan palveluita voidaan käyttää myös tietoverkon välityksin. Sen vuoksi kunnan palvelutiloissa on myös julkisessa käytössä olevia tietokonepäätteitä. Ventsalissa (odotushuone) sijaitsevat myös eri pankkien maksuautomaatit, jotka ovat kyläläisten käytettävissä. Siellä sijaitsee myös kioski-kahvila, jossa on Online-pelimahdollisuus. Matkustajakoti on saanut uuden elämän NUORISOTALONA. Siellä sijaitsevat kylän bändien harjoitustilat. Siellä toimii Nuorten Bändikoulu ja siellä annetaan muutakin musiikinopetusta. Nuorisotalossa on muitakin nuorten kokoontumistiloja, joissa toimivat vaikkapa Näytelmä- ja Biljardikerhot. Koko Asemanseudun kortteli on kunnostetaan kauniiksi Keskuspuistoksi. Se on kyläläisten yhteistä aluetta, josta osa on varattu lasten leikkipuistoksi. Tämän kaiken aikaansaaminen vaatii paljon talkoovoimia ja viitseliäisyyttä kyläläisiltä. Niitä ei kukaan anna lahjaksi, vaan näiden tavoitteiden eteen tarvitaan kyläläisten yhteisiä ponnistuksia.
Työväenyhdistys omistaa työväentalon, jossa toimii menestyvä nykyaikainen ravintola. Työväentalon juhlasalissa järjestetään juhlia, tansseja ja teatteriesityksiä. Koulussa lapsille opetetaan kylän paikallishistoriaa, jotta nämä oppivat ymmärtämään ja kunnioittamaan ympäristöään.
Launonen on jo nyt muuttovoittoaluetta. Lähivuosina pääkaupunkiseudun kasvupaineen äärireuna tavoittaa Launosten kylän. Kasvupaineen äärireuna ulottuu jo nyt Hausjärven Monniin, Riihimäelle ja Läyliäisiin. Niistä on vain kivenheiton matka Launosiin. Se merkitsee lähivuosina kiihtyvää rakentamista ja julkisten palveluiden kysynnän kasvua. On hyvä, että Lopen kunnalla on Launosissa kaavoitetulla alueella tonttireserviä, mikä ohjaa asutuksen leviämistä ja rakentamista. Toisaalta maalle muuttavat ihmiset toivovat voivansa asua maalla maaseutumaisesti haja-asutusalueella, eikä taajamassa kaupunkimaisesti kaavoitetuilla pientalotonteilla. Julkisten palvelujen pitää ehtiä kehittyä asutuksen kasvun tahdissa. Tulevaisuudessa nykyiset rakennukset ovat asuttuja ja niiden ympäristöt hyvin hoidettuja. Uusien rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa otetaan huomioon vanhojen rakennusten ja vanhan maiseman vaatimukset. Uudisrakentaminen jakautuu tasapuolisesti taajamaan ja haja-asutusalueelle. Uudisrakentamisessa noudatetaan maltillisuutta, jotta asuinympäristö säilyisi rauhallisena ja maaseutumaisena. Kunta omistaa Launosissa kaikenkokoisia vuokra-asuntoja - myös suuria. Asukasvalinnoissaan kunta noudattaa monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden periaatteita. Asumisen sisällön ja laadun parantaminen on tärkeämpää kuin asutuksen määrän lisääntyminen Launosten kylässä.. Tulevaisuudessa jätehuolto järjestetään tehokkaaksi. Jätehuollossa kiinnitetään erityistä huomiota jätteiden uusiokäytön edistämiseen, mikä merkitsee jätteen lajittelun voimakasta lisäämistä. Kaikkien jätejakeiden kerääminen on järjestetty tehokkaasti niin, että niiden kuljetus kotitalouksista keräyspaikoille on kaikissa tapauksissa teknisesti mahdollista (autottomat) ja taloudellisesti kohtuullista. Nykyisellään talouksiin jää jätejakeita, joille ei ole osoitettu kunnassa keräyspaikkaa. Niitä varten Lopen kunta järjestää jäteaseman. Kaavoitus ohjaa selkeästi elinkeinotoiminnan ja asuinrakentamisen maankäyttöä. Toisaalta kaavoitus ohjaa maa- ja metsätalouden sekä luonnon virkistyskäytön sijoittumista kylässä. Kylän kaavoitus saatetaan ajantasalle kyläläisten perusteellisen kuulemisen jälkeen. Kaavoituksen ulkopuolisen maankäytön muutoksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Jätevesien johtamista yleiseen viemäriverkkoon edistetään nykyisin jo olemassaolevilla asuinalueilla. Uudisrakentamista ohjataan alueille, joissa yleiseen viemäriverkkoon liittyminen on taloudellisesti järkevää
Kantatie 54:n rakentaminen on aikanaan parantanut kylän eri osien välisiä liikenneyhteyksiä itä-länsi-suunnassa. Liikennemäärät ovat olleet pieniä, jolloin kylätieltä Kantatien kautta toiselle kylätielle puikahtaminen on ollut helppoa. Nykyisin Kantatie 54 jakaa kylän kahtia, pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Suuren ja alati kasvavan liikenteen vuoksi liikkuminen kylän osien välillä hankaloituu ja muuttuu vaaralliseksi puikkelehtimiseksi Kantatien liikenteen välissä. Tulevaisuudessa kylän pohjois- ja eteläosia yhdistävät kylätiet, jotka risteävät Kantatien kanssa eri tasoissa. Pienet kylätiet ja kevyen liikenteen raitit yhdistävät muutoin kylän eri osia maisemaa rikkomatta. Liikkuminen kylän eri osien välillä on turvallista sekä ajoneuvoilla että jalan. Kyläteiden liikennenopeudet pidetään alhaisina, jotta liikenne ei häiritse asumista. Kantatien melu- ja päästöhaittoja on vähennetty istutuksin ja rakentein. Kylästä on rakennettu kevyen liikenteen väylä Kormuun ja edelleen Riihimäelle. Tulevaisuudessa nykyiset linja-autovuorot ovat vakiintuneet käyttöön kokeilun päätyttyä. Viikonloppuvuoroja on lisätty nykyisestään. Koululaiset ja esikoululaiset kuuluvat julkisten kuljetusten piiriin tarpeittensa mukaan.
Tulevaisuudessa terveydenhuollon minimitasona pidetään terveydenhoitajan tavoittamista päivittäin ja lääkärin vastaanottoa kerran viikossa. Kylän asukasmäärän kasvaessa lääkärin palveluiden kysyntä kasvaa tästäkin. Koulun kehittäminen on kyläläisten jatkuvan mielenkiinnon kohteena. Koulu on se tekijä, joka yhdistää kyläläisiä siinä elämänvaiheessa, jolloin heillä on omia lapsia ala-asteella. Koulun kehittämistavoitteena pidetään niin sanottua "Ranskan mallia", jossa koululaisille järjestetään ohjattua harrastustoimintaa varsinaisen koulupäivän jälkeiseen tyhjään iltapäivään, jolloin vanhemmat ovat vielä työssä. Näin koululaisille ja heidän vanhemmilleen jää yhteistä vapaa-aikaa illaksi. Koulun kehittämisessä pidetään tärkeänä, että koulu antaa oppilaille valmiuksia informaatioyhteiskunnassa elämistä varten. Lisäksi koulun kehittämishankkeissa otetaan huomioon myös kylän muuttovoiton aiheuttama tilantarpeen lisäys. Koulu toimii jo nyt melkolailla kapasiteettinsa äärirajoilla. Koulun kehittämistyössä pyritään mahdollisimman syvällemenevään yhteistyöhön opettajien, oppilaiden, vanhempaintoimikunnan ja kyläyhdistyksen sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kesken. Esiopetuksen tulevaisuus nähdään osana ala-asteen toimintaa. Sen työmuotoja hiotaan vielä vuosien ajan. Päivähoidon kehittäminen on suurelta osin kiinni tilaongelman ratkaisemisesta. Uusi päiväkoti valmistuu kylään ja on valmis vastaanottamaan kylään hyvän joukon uusia lapsiperheitä. Vanhusten ateriapalvelu tuotetaan Launosten palvelukeskuksen keittiössä. Launosten keskuskeittiössä valmistetaan ruoka-annoksia, jotka toimitetaan vanhuksille, liikuntarajoitteisille ja muille tarvitseville Launosiin ja lähikyliin.
Launosten elinkeinorakenne on vuosikymmenien takaisesta kapeutunut hyvin pieneksi. Talouselämän keskittyminen vie työpaikkoja koko ajan kylältä pois. Kyläläisten päättäväisellä toiminnalla tämä kehityssuunta voidaan kääntää päinvastaiseksi. Tulevaisuudessa Launosten kylään hankitaan elinkeinotoimintaa, joka palvelee Kantatie 54:n käyttäjiä. Kylän sijainti kantatien varrella suurin piirtein Forssan ja Lahden puolivälissä luo tähän erinomaiset edellytykset. Tämä mahdollisuus on lähes kokonaan jäänyt käyttämättä tähän asti. Se luo palvelualojen työpaikkoja kylään. Kylään luodaan rakenteita, jotka mahdollistavat informaatioteknologiaa käyttävien toimihenkilöammattien harjoittamisen. Kaupallisten palveluiden lisääntyminen kylässä riippuu yrittäjien uskosta asiakaspohjan riittävyyteen. Kylän väkimäärän lisääntyminen luo mahdollisuuksia pienelle launoslaisia palvelevalle yritystoiminnalle. Kyläläisten toivomuslistalla ovat kioski, Online-pelit, toinen päivittäistavarakauppa, Otto.-automaatti, laskujenmaksuautomaatti sekä asiamiespostin saaminen takaisin taajamaan. Tosin nykyinen asiamiesposti sijaitsee Launosten maantieteellisessä keskipisteessä: Sinne on kaikilla yhtä pitkä matka - tasapuolisesti.
Tulevaisuudessa Launosten metsissä risteilee luontopolkuja ja kävelyreittejä, joita ylläpitävät kyläläisten omat yhdistykset. Talvisin näillä reiteillä ylläpidetään hiihtolatuja talkoovoimin. Pururadan yhteyteen on saatu oma erillinen kaista jalankulkijoille ja koiranulkoiluttajille. Jalkapallokenttä on kesäisin kovassa käytössä. Jalkapallo on kylän vahvimpia liikuntaharrastusmuotoja, joka yhdistää hyvin suurta osaa kyläläisistä - isiä, poikia, äitejä ja tyttäriä. FC Loppi ylläpitää jalkapallokenttää talkoovoimin. Urheilukenttä, koulun liikuntatila, Team Launosen kuntosali, Armisen sulkapallohalli ja muut mahdolliset liikuntapaikat ovat aktiivisessa käytössä, sillä kylässä toimii monia urheiluseuroja ja harrastusryhmiä. Niiden vetäjinä toimivat aktiiviset kyläläiset ja ammattimaiset liikunnanohjaajat.
Tulevaisuudessa Santamäen navettaan rakennetaan kyläläisten yhteisin ponnistuksin Kylämuseo, joka on avoinna sopimuksen mukaan ryhmille. Samoihin tiloihin hankitaan talkoovoimin Taidegalleria, jossa pidetään kesäisin taidenäyttelyitä. Siellä toimii myös kahvio tai pikkupuoti, jossa myydään kyläläisten käsitöitä. Kesäisin voidaan järjestää maalauskursseja. Talvikautena siellä voisi toimia vaikkapa Lopen opiston kuvataideryhmiä. Kylässä on myös orkesteri- ja kuorotoimintaa. Musiikinopetus, nuorten Bändikoulu ja nuorten näytelmäkerhot toimivat Nuorisotaloksi muutettavassa Matkustajakodissa.
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia on esitelty edellä liikuntaharrastuksia ja kulttuuriharrastuksia esittelevissä kappaleissa. Kyläläiset pitävät kuitenkin tärkeänä, että nuorille on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava oma nuorisotila Launosten kylässä. Alle kouluikäisille järjestetään omaa kerhotoimintaa, koska edellä esitetyt toiminnat eivät tavoita vielä näin nuoria. Kyläyhdistyksen tehtävänä Launosten kylässä on toimia alkuunpanijana, erilaisten toimintojen yhdistäjänä ja kyläläisten kokoajana kylää kehitettäessä. Kyläyhdistyksen tehtävänä on myös aloitteiden tekeminen kylän ulkopuolisille sidosryhmille. Kyläyhdistyksen edellytetään kehittävän kylän sisäistä tiedottamista. Kyläyhdistys pysyttelee puoluepolitikoinnin ulkopuolella, jotta se voi olla kaikkien kyläläisten oma yhdistys. Kyläyhdistys tekee yhteistyötä kaikkien kyläläisten ja kakkien kylässä toimivien yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kyläyhdistys pitää tavoitteenaan kyläläisten keskinäisen kanssakäymisen lisäämistä. Kyläyhdistyksen toiminta on avointa kaikille launoslaisille sekä osa-aikalaunoslaisille. Kyläläiset odottavat kyläyhdistyksen järjestävän muun toiminnan ohella teemapäiviä, juhlia, markkinoita, retkiä ja muuta yhteistoimintaa kyläläisille.
Strategiat ovat niitä toimintatapoja, teitä ja polkuja, joita kulkemalla, voidaan edetä kohti edellä kuvattuja päämääriä. Strategioita voi olla monenlaisia, mutta tässä esitetään ne, jotka Launosten Kyläyhdistys on valinnut noudatettavaksi. Kyläyhdistyksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Sen toiminnassa ei voi olla mitään salattavaa tai ryhmäkuntaista vastakkainasettelua. Tämä on ensimmäinen strateginen valinta. Kyläsuunnittelun ylläpitäminen on elintärkeä lähtökohta koko kylän suunnitelmalliselle kehittämiselle. Tämä kyläsuunnitelma on Launosissa ensimmäinen laatuaan. Tässä on esitetty päämääriä, joista osa toteutuu ja osa jää toteutumatta. Ympäristö muuttuu ja ihmisten mieli muuttuu - ihmisten tarpeet muuttuvat. Näiden syiden vuoksi kyläsuunnitelmankin on muututtava ajan myötä. Kyläsuunnittelun jatkuva ylläpitäminen ja suunnitelman tarkistaminen ovat toinen strateginen valinta. Hankesuunnitelmien ja tavoiteohjelmien tuottaminen ja vaihtoehtoisten toimintamallien etsiminen kyläsuunnitelmassa määriteltyjen päämäärien saavuttamiseksi yhdessä muiden yhteisöjen ja henkilöiden kanssa on Launosten kyläyhdistyksen kolmas strateginen valinta. Yhteistoiminnan käynnistäminen erilaisten yhteisöjen ja yksityishenkilöiden kesken tuotettujen hankesuunnitelmien ja tavoiteohjelmien toteuttamiseksi on neljäs strateginen valinta. Aloitteiden ja ehdotusten tekeminen kunnalle ja muille julkisille yhteisöille päämäärien saavuttamiseksi on viides strateginen valinta. Aloitteiden ja ehdotusten ja muiden mielipiteenilmaisujen tehoa voidaan lisätä mielipidekampanjoilla, julkisella painostuksella ja jopa mielenosoituksilla. Viestinnän tehokkuuden lisääminen on Launosten kyläyhdistyksen kuudes strateginen valinta. Se on edellytys moninaisten yhteistoimintahankkeiden menestykselliseksi hoitamiseksi. Sitä edellyttää myös avoimuuden strategian noudattaminen.
Tämän suunnitteluprosessin aikana osa ajatuksista ja ideoista on kehittynyt hankeidean asteelle. Onpa yksi hanke ehtinyt jo toteutusvaiheeseenkin. Lisäksi suuri joukko ajatuksia on kypsymässä. Seuraavaan on kirjattu tärkeimmät hankeideat ja suunnittelukohteet, jotka ovat tulleet prosessin aikana esille. 6.1 ETÄTYÖTÄ LÄHITOIMISTOSSA - PAALU PAIKKA Suunnitteluprosessin aikana kävi ilmi, että Launosissa asuu joukko ihmisiä, joilla olisi mahdollisuus tehdä osa työstään etätyönä kotiseudullaan, jos siihen olisi vain sopivat tilat ja välineet tarjolla. Nykyisin he käyvät työssä pääkaupunkiseudulla. Kyläyhdistys on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on saada kylään toimistotila, joka on varustettu asianmukaisilla tietoliikenneyhteyksillä ja muulla varustuksella, jotta se sopii etätyön tekemiseen. Hankkeen rahoitus saataneen järjestykseen vuoden 2001 loppuun mennessä ja toiminta voitaneen aloittaa seuraavan vuoden alussa. Tämä hanke tukee yleisempää päämäärää luoda kylään rakenteita, jotka mahdollistavat informaatioteknologiaa käyttävien toimihenkilöammattien harjoittamisen Launosissa.
Lapsiperheissä lapset lähtevät aamuvarhaisella kouluun ja vanhemmat työhön. Iltapäivällä ala-asteen koululaisten koulu loppuu melko aikaisin. Sen jälkeen heillä ei ole juuri mitään tekemistä ennen iltaa, kun vanhemmat saapuvat työstä viiden-kuuden aikaan. Sen jälkeen perheessä syödään jotain hätäisesti ja sitten lähdetään harrastuksiin, joista palataan iltakahdeksalta tai -yhdeksältä. Sen jälkeen kaikki vetäytyvät levolle, eikä kenelläkään ole yhteistä aikaa. "Ranskan mallissa" lasten ja nuorten harrastustoiminta on järjestetty koululle iltapäiväksi. Siellä ovat liikunta- ja kulttuuriharrastukset sulassa sovussa. Ohjaajat työskentelevät iltapäivällä nuorten parissa. Illan tullen vanhemmat palaavat kotiin samaan aikaan lasten ja nuorten kanssa ja ilta jää perheen yhteiseksi ajaksi. Tällaisen toimintamallin luomiseksi Launosiin kyläyhdistys etsiytyy yhteistoimintaan opettajien, oppilaiden, vanhempaintoimikunnan, kunnan nuorisotoimen ja kunnan koulutoimen ja muiden halukkaiden tahojen kanssa.
Kylän vanhan asemarakennuksen ja se vieressä sijaitsevan entisen matkustajakodin tulevaisuutta määrittävän suunnittelun käynnistämiselle on kyläläisten keskuudessa melkoisesti painetta. Sama koskee näitä rakennuksia ympäröivän "Keskuspuiston" aluetta. Suurin ongelma kokonaisuudessa on, että alueella ja rakennuksilla on useita omistajia. Kyläläisten keskuudessa olisi halua saada vanhat rakennukset, tai ainakin asema, säilytetyksi arvokkaasti tuleville polville - mieluiten kyläläisten yhteisessä käytössä. Paras etenemistapa lienee pilkkoa kokonaisuus pienempiin osahankkeisiin, joita voisivat olla: a. Puistotalkoot, jolloin maanomistajien luvalla voitaisiin talkoovoimin siistiä alue siedettävännäköiseen kuntoon. Onhan kyseessä kylän keskeisin kortteli. b. Selvitys- ja suunnitteluhanke, jonka tavoitteena on selvittää omistajien omat suunnitelmat ja tavoitteet sekä toisaalta, mitä mahdollisuuksia on jatkotoimenpiteille. Suunnittelun aikana kuultiin, että Paloheimon vanha navetta Santamäessä saattaisi olla kohtuullisin ponnistuksin saatavissa vaikka museokäyttöön. Tiettävästi navetassa on paljon vanhaa tavaraa, josta voisi hyvinkin koota kylämuseon. Toisaalta navetta on niin suuri, että se on inspiroinut kyläläisiä haaveilemaan sinne monenlaista toimintaa. Asiassa voisi edetä aloittamalla rationaalisen selvitystyön hankkeen menestymisen mahdollisuuksista Paloheimon kanssa.
Launosten halki virtaa Kantatie 54:llä päivittäin tuhansia ajoneuvoja. Tätä liikennevirtaa hyödyntää vain Paajasen Autohuolto - siis Esso. Ohi kiitävän liikennevirran mukana kulkee merkittävä määrä ostovoimaa, joka on saatavissa hyödyttämään Launosten kylää. Kantatien ja Vähikkäläntien risteyksessä on juuri sopiva paikka liikennepalvelukeskukselle, jossa voisi olla kahvila- ja ravintolatoimintaa sekä myymälöitä. Sen ympärille voisi kehittyä lisää uusia palveluita, joiden laatua emme vielä osaa ennakoida. Paikka voitaisiin saada kauniin näköiseksi, koska vieressä virtaa Pihtioja, jonka lisukkeeksi voisi rakentaa monenlaista vesimukavaa matkailijoiden viihdyttämiseksi. Liikenteellisesti paikka on oivallinen, sillä se on suurin piirtein Lahti-Forssa -välin puolivälissä. Uusi liikennepalvelukeskus tukisi lähistöllä olevien yritysten liiketoimintaa. Hankesuunnitelman pohjana voisi olla, että Kyläyhdistys esittää kunnalle alueen varaamista tällaiseen käyttöön ja Kyläyhdistys pyrkisi etsimään yrittäjän, joka on valmis investoimaan kyseiseen paikkaan. Samalla paranevat kylän kaupalliset palvelut. Saatettaisiin saada toivotut Online-pelit, kioski-myymälä, ja jos oikein hyvin käy, jopa Otto.-automaatti. 6.6 Luontopolku - liikuntareitti Launosissa kyläläiset liikkuvat mielellään ulkona. Niin sanotulla Esson-lenkillä on viikonloppuisin melkein tungosta. Useilla tahoilla on ollut toivomuksia, että kylän metsiin saataisiin patikointikelpoisia polkuja ja reittejä, joilla olisi mukava kävellä vaiheeksi, ettei tarvitsisi mennä isolle tielle (Kantatie). Ainakin metsästysseurassa on ollut ajatuksia jonkinlaisen luontopolun aikaansaamiseksi Eräsavun maisemista Sileänkallionmäelle. Näitä tarpeita ja visioita silmälläpitäen voi olla mahdollista löytää sellaisten tahojen yhteistyökuvio, että ensimmäinen luontopolku voitaisiin avata yhteisin ponnistuksin ensi kesänä. Tärkeää olisi, että löydettäisiin kyläläisten keskuudesta sellainen järjestely, jolla tuolle polulle saataisiin talveksi hiihtolatu. Kyläyhdistys voisi olla aloitteentekijä ja yhteistyön tunnustelija eri tahoilla.
Kyläläiset kokevat kiusallisena monet kyläkeskuksessa ilmenevät käytännön epäkohdat. Niihin asioihin puuttuminen voisi olla kokonainen oma hankkeensa. Hankkeen tavoitteena olisi kartoittaa kyläkeskuksessa ilmenevät epäkohdat, tehdä niihin korjausehdotus ja etsiä käytännössä oikeat tahot korjaamaan asioita. Tarvittaessa joku epäkohta voidaan erottaa omaksi hankkeekseen, jos se näyttää paisuvan liian monimutkaiseksi. Tähän kirjataan muutamia epäkohtia hankkeen pohjustamiseksi: Ilkivallan vähentäminen (valvonta, valistus,
vastuun tähdentäminen) Muita suunnittelua ja mielipiteenilmaisua odottavia kohteita edelläesitetyn perusteella olisi loputtomiin, mutta muutamaan kannattaa kiinnittää huomiota tässä. Luonnon ja maisemansuojelun ohjelma Ohjelma määrittelee, mikä Launosten luonnossa ja maisemassa on suojelemisen arvoista ja, millä toimenpiteillä kohteet suojellaan ja toisaalta, mitä korjaavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Siihen kuuluu ainakin Peltomaiseman ja Peltotien maisemallinen suojelu, sekä Jylhäntien "Peltihalliyhteisön maisemointi sekä peltoaukean puolelta että Kantatien puolelta. Ohjelmassa tulee ottaa myös kantaa maa-ainesten ottoon sekä kaavoituskysymyksiin.
Kyläläisillä pitäisi olla oma, rauhassa valmisteltu näkemys siitä, kuinka kylän paikallistiestöä tulisi kehittää.
Kyläläisillä pitäisi olla myös porukalla selvitettyjä mielipiteitä siitä, kuinka kylän jätehuoltoa olisi kehitettävä.
|
© Launosten Kyläyhdistys ry 2002