| |
Yleisötilaisuus lentokentistä
17.2.2004 Riihimäellä
Hämeen liitto järjesti Kanta-Hämeen
maakuntakaavaehdotuksen lentokenttävarauksia koskevan esittely-
ja keskustelutilaisuuden yleisölle 17.2.2004 Riihimäellä.
Tilaisuuden alustukset ja puheenvuorot on purettu tälle sivulle
ääninauhoilta, koska asia on yhä jatkuvasti ajankohtainen.
Tilaisuudessa esitettyihin mielipiteisiin ja niiden
perusteluihin on nyt helppo tutustua ja ehkä tarkistaakin,
mitä illan aikana todella sanottiin. Ihmisen muistihan voi
tehdä tepposet tai valikoida kuullusta vain sen, mikä
miellyttää.
Antoisia lukuhetkiä lentokentän parissa,
toivottaa Launosnet/ Mikko Junes
Päivi Järvinen,
maakuntahallituksen jäsen (sd); Tilaisuuden avaus
Hannu Raittinen, vs. Hämeen
maakuntajohtaja; Lentokenttävarausten esittely
Pertti Kare, Helsingin yleiskaavapäällikkö;
Asuntotavoitteet Malmin alueella
Matti Ahtiainen, Lopen kunnanvaltuuston
pj (kesk); Riihimäen kaupunkiseudun puheenvuoro
Juhani Kanerva, Lopen Vapaa-ajanasukkaat
ry; Muistutus Keihäsjärven lentokenttävarauksesta
Erkki Mikola, Malmin lentoaseman ystävät
ry; Miksi Malmin kenttä tulee säilyttää?
Erkki Holttinen, E-H:n luonnons.piiri
ja Lopen luonnonystävät ry; Keihäsjärven luonnon
puolesta
Tarja Rantama, Lopen Vapaa-ajanasukkaat
ry; Melun vaikutukset ihmiseen
Veikko Törmälehto, Keihäsjärvi;
Ympäristövaikutukset otettava ajoissa huomioon
Aarno Lähde, Lopen ympäristölautakunta
(sd); Keihäsjärven kenttävaraus tulee poistaa
Kaija Helle, Suomen luonnonsuojeluliitto
ja E-H:n ls. piiri; Keihäsjärven luontoarvot on säilytettävä
Anu Kuusela, Vihtijärven kyläyhdistys
ry; Vihdin kunta vastustaa Keihäsjärven kenttää
Kalle Moilanen, valtuutettu (vas),
Riihimäki; Kaupunki ei hyväksynyt Sammalistonsuon kenttää
Teija Helanen, Riihimäki; Vastustan
lentokenttää melun vuoksi
Rauli Hirviniemi, valtuutettu ja
Riihimäen kh:n jäsen (vas); Kaupungilla on selkeän
kielteinen kanta
Lainio (?), Riihimäki; Miksi hesalaiset
kinaavat täällä?
Jukka Ranta, Riihimäki; Lentokenttä
olisi piristysruiske Riihimäelle
Jari Siirola, Launonen; Lentokentille
ei löydy paikkaa talousalueelta
Asko Ali-Marttila, valtuutettu (sit),
Loppi; Onko lentokoneliikenteellä tulevaisuutta?
Hannu Raittinen, vs. Hämeen
maakuntajohtaja; Kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Pertti Kare, Helsingin yleiskaavapäällikkö;
Yritystoiminta siirtyy kentän mukana
Yleisöpuheenvuoro (tuntematon);
Keihäsjärvellä on kumpumoreenialue - geologinen suojelukohde
Satu Paasonen, Riihimäki; Voivatko
maakuntaliitto ja valtio jyrätä kaupungin ylitse?
Marita Väärtinen, Riihimäki;
Työpaikat eivät siirry kentän mukana
Kai Mökkönen, Suomen Ilmailuliitto;
Malmin lentomelu lisääntyy jos kenttä suljetaan
Erkki Mikola, Malmin lentoaseman ystävät
ry; Malmin lentoyrittäjät eivät siirry Lopelle
Marja Lukkaroinen, Riihimäki;
Rahat raideliikenteen kehittämiseen
Sini Hannukainen, Riihimäki;
Mistä saa tietoa kenttäasian viranomaiskäsittelystä?
Markku Pulkkinen, MTK:n E-Hämeen
piirin tj; Miksi Keihäsjärven moreenivaroja ei suojella?:
Matti Pöyry, Helsinki; Melun häiritsevyys
riippuu tilanteesta, asukkaita on syytä kuunnella
Anna-Kaarina Jaakkola, maak.hall.
jäsen (kesk), Hausjärvi; En kannata kumpaakaan kenttää
Tuomas Santakallio, Riihimäki;
Kannatan lentokenttää, mutta hämäläisten
ehdoilla
Hannu Raittinen, vs. Hämeen
maakuntajohtaja; Tilaisuuden yhteenveto ja kiitokset
Päivi
Järvinen, maakuntahallituksen jäsen ja tilaisuuden puheenjohtaja,
Riihimäki:
Esitteli itsensä ja toivotti väen tervetulleeksi. Hänellä
itsellään ei näkemystä tai kantaa asiaan ja
vaikea asia se on maakuntaliitossakin. Kaksi vaihtoehtoa jäänyt
jäljelle; Sammalistonsuo ja Keihäsjärvi. Ei ole itsellekään
helppo ratkaista. Hyvinkään kentän kehittäminen
ei ole enää mahdollinen vaihtoehto.
Maakuntahallituksessa päädyttiin kahteen vaihtoehtoon,
kun ei haluttu ryhtyä seutukunnan kesken kiistelemään
vaan haluttiin yleisön ja eri tahojen palaute ensin. Sekin
vaihtoehto on, ettei kaavaan laiteta yhtään lentokenttävarausta.
Riihimäen kaupunginvaltuutettuna hänelle on jäänyt
epäselväksi, mikä on Riihimäen kaupungin kanta.
Kaupungillahan ei selkeää kantaa Sammalistonsuohon, kenttäasiaa
on mietitty lähinnä seutukunnan kannalta.
Kuntalaisena ja valtuutettuna hän on skeptinen tällaisia
varauksia kohtaan, koska ei ole varmaa, missä aikataulussa
kenttä tulee tuottamaan sitä hyvää tälle
alueelle. Se on pitkä prosessi kuten Malmilla on nähty.
Hannu
Raittinen, vt. maakuntajohtaja, Hämeen liitto:
 Esitteli
maakuntakaavaehdotuksen lentokenttävarauksia, joita on Hämeenlinna,
Forssa ja Räyskälä, jotka jo nykyisessä seutukaavassa.
Huhtainnummen kenttävaraus poistuu. Uusina kohteina Sammalistonsuo
ja Keihäsjärvi. Hyvinkään kentän (Uusimaa)
tulevaisuudesta erilaisia arvioita.
HHT-askelin lentokenttäselvitystä tehty vuodesta 1997
Uudenmaan maakuntaliiton kanssa, selvitetty 12 erilaista aluetta
lentotoiminnan, asutuksen, yhdyskuntarakenteen ja yleispiirteisesti
ympäristön osalta. Erittäin hankala lentokenttäpaikkoja
on Etelä-Suomesta löytää, mutta Sammalistonsuo
oli niillä kriteereillä paras.
HHT-selvityksen loppuvaiheessa, toukokuussa 2000 asetettiin Malmin
kentän siirtoa pohtimaan työryhmän ja siinä
kartoitettiin 50-60 erilaista kenttäpaikka ja sen tuloksena
kolme vaihtoehtoa nousi esiin: Askolan Monninkylä, Mäntsälän
Hirvihaara ja Riihimäen Sammalistonsuo, jotka työryhmän
esityksen mukaan on tarkoitus "yvata" eli tehdä sellainen
ympäristövaikutusten arviointi, jossa näistä
verrataan 0-vaihtoehtoon eli Malmin säilyttämiseen.
Lisäksi esitettiin 7:ää muuta vaihtoehtoa, joiden
joukossa myös Keihäsjärvi ja Räyskälä.
Mäntsälän Hirvihaara on pudonnut Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta
pois, Askolan osaltakaan hanke ei ole edennyt ja Helsingin itäpuoliset
vaihtoehdotkaan eivät ole menneet kaavoituksessa eteenpäin
Sköldvikin jalostamon kehittämissuunnitelmien vuoksi.
Kenttävarauksilla kolme taustatekijää: kaupunkiseutujen
kenttävaraukset pidemmän aikavälin tarpeita varten,
HHT-akselin tavoitteet eli että Helsinki-Hämeenlinna-Tampere
-välille tarvittaisiin eteläosiin yksi pienkenttävaraus
ja kolmanneksi Malmia korvaavat vaihtoehdot Hämeessä (muitakin
vaihtoehtoja on) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
velvoittamina.
Malmihan on valtakunnallinen ilmailukoulutuskeskus esim. Finnairille,
toinen valtakunnallinen koulutuskeskus on Porissa. Malmia ei voi
ajatella sijoitettavaksi Räyskälän kentälle,
koska se on merkittävä purjelentokeskus, eikä sinne
oikein lisätoimintoja mahdu.
Jos puoletkin Malmin kentän 200:sta työpaikasta sijoittuisi
tälle alueelle niin se olisi merkittävä elinkeinopoliittinen
hanke ja edistää elinkeinotoimintaa. Liikelentotoiminnan
(pienkoneilla) kasvua vaikea arvioida kuten muutakaan lentotoimintaa
nykymaailmassa, mutta nopeus, turvallisuus ja HHT-akselin sijainti
puoltaisi tällaista varausta, on sitten Malmi tai joku muu
paremmin varustettu kenttä - Malmihan ei sitä nyt ole
koska sen kehittäminen on laiminlyöty.
Uuden kentän investoinnit 25-30 MEUR, lähdettävä
siitä, että kehä 3:n eteläpuolelta löytyvät
rahat, jos uutta kenttää tehdään.
Sammalistonsuon edut: liikenteellinen sijainti kytkeytyneenä
yhdyskuntarakenteeseen, vahvistaa Riihimäen-hyvinkään
seudun logistiikkakeskittymää, joka on alueen vahvuus.
Vapaa ilmatila. Sammalistonsuo tukee HHT-tavoiteasettelua ja maakunnallista
tavoiteasettelua ja on LVM:n (liikenne- ja viestintäministeriön)
yksi kolmesta päävaihtoehdosta.
Keihäsjärven etuna sijainti, 20 km lähempänä
Helsinkiä (ajoajassa ei niin paljoa), valtion maanomistus ja
maapohjan rakennettavuus eli sijainti moreenimäellä. Ja
se on yksi 7:stä mahdollisesta Malmi-työryhmän kenttävaihtoehdosta.
Kumpikin kenttä toteutettaisiin yhdellä 1800 metrin kiitoradalla,
koska se edullisin. 55 db:n meluraja piirretty karttaan. Sammalistonsuo
sijoittuu turvesuon päälle.
Pertti
Kare, yleiskaavapäällikkö, Helsingin kaupunki:
 Kaupunginvaltuusto
hyväksyi Helsingille uuden yleiskaavan 26.11.2003. Kenttähän
on vuokrattu valtiolle vuoteen 2030 asti, 70 vuotta sopimus ollut
voimassa. Rakennettiin aikanaan kaupungin ulkopuolelle.
Yleiskaavan ja Malmin alueen tarkastelun taustalla on se, että
Helsingillä on iso pula asuinrakennusmaasta ja suurin syy maantarpeeseen
on se, että Helsingissä asutaan ahtaasti.
Nelihenkiselle perheelle pitäisi olla 100 neliön asunto
ja se tavoite toteutuu tällä hetkellä vain Kaivopuistossa,
Marjaniemessä ja Kuusisaaressa eli nykyiselle väestölle
pitäisi saada isompia asuntoja.
Helsinki on rakentanut viimeisen 50 vuoden aikana noin 4000 asuntoa
vuodessa ja tää tarve jatkuu 2020 saakka. Tällä
hetkellä asuinneliöitä on Helsingissä 32 m2
henkeä kohti, Espoossa ja Vantaalla luku on suurempi ja koko
Suomessa asuinväljyys on suurempi. Tukholmassa ja Kööpenhaminassa
se on 50 neliötä henkeä kohti eli ollaan huikeasti
jäljessä.
Toinen asia on, että väkiluku lähti kasvuun 90-uvun
alussa, nyt 560 000 asukasta. Uudessa yleiskaavassa varauduttu siihen,
että ennusteiden mukaan kaupungissa saattaisi asua 600 000
henkeä. Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteena 620 000 henkeä
Lisäksi tarvitaan uusia työpaikka-alueita kaupungissa,
90-luvun lama vei liki 100 000 työpaikkaa ja nyt on päästy
takaisin 370 000 työpaikkaan. Työpaikat jakautuvat alueellisesti
epätasaisesti eli Koillis-Helsingissä vain 50 000 työpaikkaa,
vaikka väestö jakautuu suunnilleen tasan Vantaanjoen eri
puolille. Työpaikkarakennetta pitäisi kyetä tasaamaan.
Kun tarvitaan 4000 asuntoa per vuosi, se merkitsee liki 7 miljoonaa
kerrosneliömetriä vuoteen 2020 saakka. Ja tästä
näkökohdasta Malmin lentokentän muuttamista asuinkäyttöön
on tarkasteltu.
Malmin lentokenttähän on kenttänä tärkeä
Helsingille myös eli jos meillä olisi maapinta-alaa, eikä
kenttä olisi yhdyskuntarakenteen keskellä, se joutaisi
ollakin Helsingissä. Mutta tää 142 hehtaaria, joka
kentän käytössä on, se on pääosin
kaupungin omistuksessa.
Malmilla kotimaanliikenteen matkustajamäärät ovat
vähentyneet, mikä johtuu painorajoituksista.
Malmi on lentotoiminnan työpaikka-aluetta; lentokoulutusta,
lentokerhoja, tilauslentoyhtiöitä, ilma-alusten huolto-
ja korjaustöitä tekeviä yrityksiä, rajavartiolaitoksen
helikopterilaivue, kaupungin oma pelastuslentokomppania ja lisäksi
harrastusilmailua, mm. noin 12 000 laskuvarjohyppyä vuosittain.
Uudessa yleiskaavassa Malmin kenttä on osoitettu pääosin
pientalovaltaiseksi alueeksi ja virkistysalueeksi. Malmille on kaavailtu
asutettavaksi noin 10 000 uutta ihmistä, mikä tuo julkisiin
palveluihin tälle alueelle liki 1000 uutta työpaikkaa.
Yleiskaavassa Malmi on merkitty suunnittelualueeksi, mikä merkitsee,
että Malmia käytetään niin kauan liikennealueena
kuin korvaava paikka tai toimintojen sijoittaminen olemassa oleville
kentille on selvitetty eli sitä ennen ei voida rakentaa.
Yleisökommentti:
Alasen työryhmä on se joka pistää teidät
Espoon, Vantaan, Helsingin ja Kaunaisen yhteen vielä tulevaisuudessa
ja silloin teillä on paljon siellä rakennusmaata.
Pertti Kare:
Kuitenkin Malmin kenttä tulee muuttumaan aikanaan tällaiseksi
pientaloalueeksi, se on meidän valtuuston tahto ja suurella
ääntenenemmistöllä valtuusto hyväksyi yleiskaavan.
Kun lautakunta käsitteli 17.6.2003 yleiskaavalausuntoja ja
muistutuksia, niin yksimielisesti kaikki poliittiset ryhmät
lautakunnassa olivat yleiskaavan takana, myös Malmin lentokentän
muuttamisesta asuinkäyttöön.
Matti
Ahtiainen, Lopen kunnanvaltuuston pj, Riihimäen kaupunkiseudun
puheenvuoro:
 Olen
toiminut 35 vuotta lentäjänä ja siitä 10 ensimmäistä
vuotta lentoupseerina ja 24 vuotta liikennelentäjänä
Finnairilla ja siinä oman toimen ohessa useiden vuosien ajan
lennonopettajana lentoperämieskursseilla ja kurssin johtajana
Helsinki-Vantaan ja Malmin alueella. Sen lisäksi olin mukana
Hämeen liiton HHT-työryhmässä.
Ensiksi käsittelen Malmin kentän siirron perusteita, toiseksi
siirron vaikutuksia (myönteisiä ja kielteisiä) ja
kolmanneksi meluhaittoja (ajan sallimissa puitteissa). Kentän
vastaanotosta päättävät aikanaan kunnat, mutta
kaavamerkinnälle ei ole vaihtoehtoja, koska valtio on velvoittanut
maakunnat varaamaan kaavaan sijoitusvaihtoehdot Helsinki-Malmin
toimintoja varten.
Valtio on edellyttänyt, ettei sijoitusvaihtoehtoja suljeta
pois niin kauan kuin kentän sijainti on ratkaisematta. Sijoituspaikka-asiaa
käsitelty mm: liikenneministeriön selvitys vuodelta 1987
ja ilmailulaitoksen selvitys vuodelta 1998, Hämeen liiton pienkenttäselvitys
vuodelta 2000 ja äskeinen valtioneuvoston päätös
sekä liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelma
28.12.2000.
Toisena kohtana oli Malmin ongelmat: Malmin kentällä on
käyttörajoituksia, koska Helsinki-Vantaan kansainvälinen
lentokenttä on 8,4 kilometrin päässä. Niiden
pääkiitoteillä on risteävät lähestymislinjat
ja hitaat koneet nopeiden joukossa turvallisuusriski. Usein vedotaan
siihen, että muuallakin tällainen yhdistelmä toimii
ja pidetään Tukholmaa esimerkkinä; Bromman ja Arlandan
väli on 33,2 km ja tästä voi jokainen vetää
omat johtopäätöksensä.
Vuosien mittaan Malmilla tapahtuu useita incidenttejä eli turvarajat
on tavalla tai toisella rikottu tai kansankielellä sanoen lentokoneet
ovat joutuneet toisiaan lähemmäksi kuin turvallisuussyistä
olisi hyvä ja tarkoituksenmukaista. Minulla on ilmailulaitoksen
tilasto kuuden viime vuoden ajalta ja jos aikaa jää, voin
niistä muutaman harmittoman teille lukea.
Yleisökommentti:
Eihän se meitä kiinnosta, me ollaan tultu tänne kuuntelemaan
näiden lentokenttien kahden sijaintipaikan systeemistä..
Ahtiainen:
Malmin ongelmana on myös tilan puute lentokeskuksena ja se
on estänyt lentopaikan kehittymisen. Äsken mainittiin
että alue on 142 ha, minun lähteeni mukaan siellä
on 138 ha, mutta molemmat ovat liian vähän kehittämisen
kannalta.
Kolmas peruste kävi ilmi äskeisessä (Helsingin) puheenvuorossa,
joten siihen en tietenkään puutu.
Sitten uuden lentokentän vaikutuksista. Liikenne- ja viestintäministeriön
selvityksen mukaan mm:
- Lentokenttä palvelee toiminnallisesti vähintään
nykyistä tasoa vastaavasti ja sijainniltaan tyydyttävästi
Malmin nykyisiä käyttäjiä
- Lentokentällä toimii lennonjohto, joka on avoinna klo
8-21 kuten Helsinki-Malmi
- Lentokenttä on varustettu mittarilähestymislaittein
- Lentokenttä toimii kansainvälisenä lentoasemana
(tulli ja passintarkastus)
- Lentokenttä tarjoaa kehittymismahdollisuudet liikelentotoiminnalle
- Lentokenttä on sijainniltaan sellainen, että se tarjoaa
synergiaetuja vaikutusalueensa taloudelliseen ja toiminnalliseen
kehittämiseen
- Lentokentän sijainti on sellainen, että lentokenttä
on pysyvä; ts. sen toiminnalle ei ole näköpiirissä
olevia esimerkiksi maankäytön muuhun kehittämiseen
liittyviä uhkakuvia
- Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta (meripelastus) voi sijoittua
lentokentälle, jos lentokenttä sijaitsee riittävän
lähellä rannikkoa. Tukikohta voi kuitenkin sijaita muuallakin
kuin Helsinki-Malmia korvaavalla lentokentällä. Santahaminan
sotilasaluetta on ajateltu tällaiseksi paikaksi.
Lentokentän myönteiset vaikutukset:
Lentokentällä on noin 200 korkean teknologisen tason työpaikkaa.
Tämän tapaisella lentokentällä olisi myönteinen
vaikutus talousalueen imagoon, siirtyipä se mihin hyvänsä..
Yleisökommentti:
Kuuluuko tuohon 200:aan ne helikopterijoukkueet?
Ahtiainen:
..sitten se imee alueelle teollista ja muuta kaupallista toimintaa,
se olisi voimakas kehityssysäys koko talousalueelle.
Investoinnit, kun otetaan huomioon toimijoiden tarvitsemat halli-
ja toimitilat ovat yhteensä arviolta noin 60 MEUR, tämä
on LVM:n arvio. Siihen aiemmin esitettyyn 25-30 MEUR:iin kuuluvat
vain lentokenttä ja lennonjohtorakennus.
Sitten lentokenttä aina aiheuttaa myöskin jossain määrin
haittoja. Lentokentän varaama maapohja ei ole käytettävissä
muuhun toimintaan kuten rakentamiseen ja virkistyskäyttöön.
Lähiympäristölle voi aiheutua myöskin meluhaittaa.
Päästöhaitat mm. pakokaasut voidaan myöskin
laskea haitoiksi vaikka tietysti nykyiset tieliikennemäärät
huomioon ottaen haitta lienee sieltä vähäisemmästä
päästä. Ja mitä tulee niin rautateiden, maanteiden,
moottoriteiden kuin lentokenttien rakentamiseenkin, niin tietenkin
haittojen kohteeksi joutuneiden haitat korvataan, sehän on
päivänselvä juttu että jos menettää
kotinsa rautateiden tai lentokentän alle, niin se korvaa joka
lentokentän sitten rahoittaa.
Ja sitten tarkastellaan meluhaittaa vielä.
Melualue on 55 db ja se on noin 700 m leveä (ulottuen 300-400
m kentän molemmin puolin ja kiitotien päässä
kilometrin molempiin suuntiin.
keihäsjärvellä melualueella ei ole yhtään
asutusta, Riihimäellä noin 10 kpl. 55 db on keskimääräinen
toimistoissa vallitseva hälytaso. Asetehtaan valimossa on 69
db, kuulosuojaimia suositellaan jatkuvassa 85 db:n melussa. Vauvan
itku ruokaa vaatiessaan on 89 db. En kerro tätä siksi,
että haluaisin rajoittaa syntyvyyttä - päinvastoin
- mutta enemmänkin siksi, että haluaisin lisätä
myöskin siinä ohessa lentämisen edellytyksiä.
Alin sallittu lentokorkeus asutuksen yläpuolella on 300, lähtö-
ja tuloreitit kanavoidaan asutusta välttäen. Laajennettu
melualue, joka jossain esityksissä esitetään, on
tämän äskeisen 250 ha:n alueen ulkopuolelle 500 m
ulottuva kehä, siis kentän sivuilla 800-900 m molemmille
puolille ja sieltä päästä sitten vastaavasti.
Jos ollaan kilometrin päässä, niin ääni
kuluu edellyttäen, että ollaan asutun alueen ulkopuolella
ja on tyyntä tai ollaan tuulen alapuolella.
Yleisökommentti:
Kuuluuko kopterimelu kilometrin päähän?
Ahtiainen:
Lopen Räyskälä on melko hyvä esimerkki Keihäsjärveä
ajatellen olkoonkin, että purjekoneen hinaus on kaikkein meluisinta
pienilmailua, jota ei olisi Malmia korvaavalla kentällä.
Sammalistonsuo puolestaan on nykyäänkin melualueella johtuen
moottoritiestä, kantatie 54.stä ja a rautatiestä.
Ja vielä esimerkkinä elintilasta, jota meillä on
(lukuja vain Keihäsjärven ja Lopen osalta): Lopella on
pinta-alaa 650 km2 eli yli 20 ha henkeä perhettä, metsää
44 000 ha, joten kentän vaatima alue olisi 0,5% Lopen metsäalasta.
Metsähallituksen Keihäsjärven alue on 600 ha, josta
400 ha jäisi vielä muuhun käyttöön. Tällaisten
tosiseikkojen pohjalta päättäjät sitten aikanaan,
jos niin käy, päättäjät sitten pääsevät
tai joutuvat tekemään ratkaisuja. Kiitoksia hyvin paljon.
Päivi Järvinen, tilaisuuden
puheenjohtaja:
Ja seuraavaksi on puheenvuoroja kansalaisryhmiltä, kahdeksan
pyydettyä puheenvuoroa: Juhani Kanerva, Lopen vapaa-ajan asukkaat
ry:stä, Malmin lentokentän ystävät ry:n edustaja,
sitten Erkki Holttinen Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin
ja Lopen luonnonystävät ry:n edustajana, Tanja Rantama,
Lopen vapaa-ajanasukkaista, Veikko Törmälehto paikallisena
asukkaana, Aarno Lähde Lopen ympäristölautakunnasta,
Kaija Helle on Suomen luonnonsuojelupiiristä ja sitten vielä
Anna-Liisa Kuusela Vihtijärven kyläyhdistyksestä.
Yleisöstä ehdotetuksi puheaikarajoitteeksi sovittiin 5
minuuttia.
Juhani
Kanerva, Lopen Vapaa-ajanasukkaat ry:
 Menen
heti suoraan asiaan. Tässä on meillä Lopen Vapaa-ajanasukkailla
selkeä huomautus Hämeen maakuntakaavaan ja täällä
kun Ahtiainen luetteli näitä vuosia, mitä on missäkin
ollut, niin hänelle jo aulassa sanoin, että mä olen
ollut 34 vuotta mökkiläisenä Keihäsjärven
rannalla eli vapaa-ajan asukkaana ja mulla on koemusta ja tuntemusta
siitä, mitä Ahtiaisella ei ollut eli normaalit työ-
ja ammattiasiat saavat olla omassa arvossaan.
1) Lopen Vapaa-ajanasukkaat eivät halua lentokenttä keskelle
luontoa, järven rannalle.
2) Melusaasteen mittaus ja arviointi suorittamatta alueella ja on
nähtävästi olettamusten varassa, koska lentomeluhan
ei pysähdy keskelle järveä. Arvioiden melualueen
sisälle jää runsas loma-asutus, vapaa-ajan kiinteistöjen
käyttö ja tarkoitus tulee tuhoutumaan perusteellisesti.
3) On virheellistä puhua paikkakunnasta nimeltä Keihäsjärvi.
Paikkaunta on Läyliäisten kylä Lopen kunnassa ja
Keihäsjärvi on järvi tällä alueella. Lopen
valtuustossa tätä ei ehkä ole ymmärretty. Myös
ihmetystä herättää, kun sanotaan , että
Keihäsjärvi on valtion omistamaa maata. Mielestämme
ei todellakaan ole näin. Järven ympäristössä
on pari sataa lomakiinteistön omistajaa, metsähallituksen
maa-alue ja maanviljelystiloja.
4) Mediassa on mainittu monenlaisia etäisyyksiä Helsingistä,
Keihäsjärven rantaan 30-70 kilometriin. Helsingin keskustasta
etäisyys on noin 70 km maanteitse. Täällä oli
tää komee tikkataulun kuva, missä näyttää,
että se on 50 km linnuntietä.
5) Missään lentokenttäarvioinneissa ei ole selvitetty
mahdollisia tulevia lentoreittejä, harjoitus- ja yölentoharjoitusreittejä,
ei myöskään alueita, missä koneet odottavat
laskeutumislupaa. Nämä seikat pitäisi mielestämme
huomioida mysö muita kuin keihäsjärveläisiä
koskevina häiriöinä. Lentokoneethan tulevat lentämään
myös muualla Lopen alueella. Helsingin kaavoituspuolen mies
esim. tietää ja niin tietää Ahtiainenkin, että
Malmin kentän odotusalue on Viikin pellolla, missä se
tulisi olemaan täällä Lopella? Ehkä se tulisi
olemaan Loppijärvellä tai Vihtijärvellä, koska
se ei voi pyöriä tässä kentän ympärillä.
6) Kuka korvaa aineelliset ja henkiset menetykset jos lentokenttä
rakennetaan alueelle? Loma-asutuksen perusteet ovat menetetty, kunnan
omakotiasutuksen lisäämistavoitteet lähialueella
melun vuoksi ovat myöskin täysin utopistisia. Ei kukaan
halua rakentaa kentän viereen omakotitaloa.
7) Kunnanhallituksen päätösehdotus 9.4.2001 liikenneministeriölle,
josta suora siteeraus: "Lentokentän suunnittelun ja toteutuksen
lähtökohtana on oltava mahdollisen aiheutetun haitan täysimääräinen
korvaaminen sekä vakinaiselle että vapaa-ajan asutukselle."
Täällä Ahtiainen korkeana luottamusmiehenä mainitsi
myös, että haitat täytyy korvata, korvaaja on kunnan
veronmaksaja.
8) Kahdeksantena kohtana täällä on: Maakuntakaavassa
olevan lentokentän varausehdotuksen sanotaan olevan malli Malmia
korvaavaksi kentäksi. Se on valheellinen, virheellinen ja harhaanjohtava.
Malmin lentokentällä on ristikkäiset kiitoradat,
josta johtuen melualueet ja lentokoneiden laskeutumiseen ja myös
koneille varatut odotusalueet lisäävät häiritsevä
melua huomattavasti suuremmalle alueelle kuin mitä maakuntakaavassa
on tällä hetkellä arvioitu. Onko (tarkoitus?) täydellisesti
harhaanjohtaa päättäjiä ja asiaa huonosti tuntevia
maallikoita? Virheellisten tietojen ja perusteiden pohjalta tehdyt
ratkaisut saattavat tuoda esiin uudenlaisia korvausvaateita, tässä
roolissa Lopen kunnan luottamushenkilöt ovat avainasemassa.
Kunnanhallituksen ja valtuuston päätökset ovat sitovia
ja niistä on olemassa pöytäkirjanotteet.
9) Malmia korvaavan moottorilentokentän rakentaminen julkisin
tai verovaroin, kustannusarvio noin 50 miljoonaa euroa, tämähän
sopii haarukkaan 30/40-60 MEUR, mistä täällä
edellä esiintyneet henkilöt ovat jo puhuneet. Edes sen
"tyngän" aloittaminen tällaiselle alueelle on
ympäristörikos ihmisiä ja luontoa vastaan.
Vaadimme lentokenttävarauksen poistamista Hämeen
maakuntakaavasta yksiselitteisesti.
Lopen Vapaa-ajanasukkaat ry, Juhani Kanerva, puheenjohtaja
Suomen vapaa-ajanasukkaat ry, Tuula Natunen, puheenjohtaja
Helsinki 17.2.2004.
Ja kun täällä on näitä
hienoja kuvia näytetty, voin tässä ihan, en tiedä
kuinka pitkälle tämä näkyy, ei ole kalvoa: tässä
on kuva, jossa ehdotetaan Malmia korvaavan kentän rakentaminen
Keihäsjärven rannoille. Siinä on maailman kahdeksas
ihme: melu pysähtyy keskelle järveä! Kyllä sen
vähä-älyisempikin tajuaa, ettei se pidä paikkaansa.
Tässä (piirroksessa) on Malmin lentokenttä sijoitettu
samalle kohtaa Keihäsjärven rannalle, hupsista, sehän
on lentokenttä, mikä on järven kokoinen, se on sen
rannalla, melusaaste leviää, Mikkolan lehmät saa
vauhtia siellä.
Tässä on toisessa kohtaa, toisinpäin kentän
kiitorata, me kaikki tiedämme, että tällä kohtaa
Keihäsjärveä, täällä ylhäällä
tuulee etelästä päin ja tää alkuperäinen
kuva mikä tässä nyt on ollut ehdotuksena, poikittain
oleva kenttä, ei se onnistu, siellä pitää olla
etelään päin menevä kiitorata. Täältä
siirretään koko Santamäki jonnekin, ehkä sinne
Ahtiaisen viereen, siellä on pellolla tilaa, muttei tunnu olevan
lentokentälle. Nämä on sellaisia seikkoja, mitkä
pitäisi ottaa huomioon reaaliteetteina ja tunnustaa ne eikä
vaan sanoa, että ne on jotakin mitättömyyksiä.
Tässä on Malmin lentokentän kartta, missä lentokoneet
kiertää Malmia, alin kohta on Viikin pellot, ne kiertää
siellä ja odottaa koska saa laskeutua ja ympärillä
olevat kaaviot on se alue mikä on varattu näille lentokoneille
eli sieltä löytyy hyvin Sajaniemi, Loppijärven eteläosa,
Vihtijärvi, menee hyvin pitkälle Karkkilaan että
tervetuloa, nää on kaikki vapaasti katsottavissa. Näiden
papereiden jakelu menee: pääministeri Vanhanen, kansanedustaja
Satu Taiveaho, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, Hämeen
liitto/ vtt maakuntajohtaja Hannu Raittinen, Helsingin yleiskaavapäällikkö
Pentti Kare, Helsingin asioista voisi jotain neuvoakin.., Anneli
Tanttu, ylitarkastaja (liikenne- ja viestintäministeriö),
Lopen kunnanvaltuusto, eli näihin voivat kaikki sitten hyvin
ajallaan tutustua, mutta ei nää ole mitään hupijuttuja.
Tää on totista totta a j tähän on syytä
suhtautua sen mukaan, eikä vaan vitsailla että me hesalaiset
vaditaan jotakin tänne Keihäsjärvelle, ei me helsinkiläiset
vaadita Keihäsjärvelle kenttää, mä on hesalaisen
ja olen 35 vuotta ollut kesämökkiloppilainen ja joka perunasta
ja asiasta maksanut Lopelle, kun kunnanjohtaja sanoo, ettei hiljaisuus
tuo rahaa, se tuo rahaa joka päivä mökkiläisiltä.
Päivi Järvinen,
tilaisuuden puheenjohtaja:
-Virkamiehet täällä kirjaavat nämä puheenvuorot,
ei näitä kuuroille korville puhuta täällä.
Seuraava oli Malmin asukasyhdistys, ole hyvä.
HUOM: Tähän loppuivat tilaisuuden
ohjelman mukaiset puheenvuorot ja alkoi keskusteluosuus. Siinä
eri tahojen edustajat tai yksityiset henkilöt esittivät
näkemyksiään.
Erkki
Mikola, Malmin lentoaseman ystävät ry:
-perusasia on se, että ei ole mitään tarvetta korvata
Malmin lentokenttää (sai aplodit)
-esitteli Malmin lentokenttää kuvaavan videon ja kalvoja
 -Malmi
herättää kiinnostusta ilmailupiireissä kautta
maailman, koska se on yksi parhaiten säilyneitä 1930-luvun
suuria liikennelentokenttiä koko maailmassa
-käyttö liikennetarkoituksiin loppui 1952, jolloin aika
pysähtyi ja kaikki on siinä kunnossa tällä hetkellä
-New Yorkissa toimii kansainvälinen kulttuurijärjestö,
joka pitää listaa kulttuurimonumenteista ja Malmin kenttä
pääsi viime syksynä 100 uhatuimman kohteen listalle,
joka laaditaan kahden vuoden välein
-suurin uhka Malmille on Suomen valtio ja Helsingin kaupunki
-lentokenttä liittyy Suomen historian merkkihenkilöihin
ratkaiseviin tapahtumiin ja sitä käytetään edelleen
VIP-lentoihin. Esim. Ruotsin kuningaspari lähti valtiovierailullaan
Haminaan nimenomaan Malmilta
-pelkkien rakennusten jäljelle jättäminen merkitsee
kentän tuhoamista
-ilmailulaitos maksaa kentän tappioita 1 MEUR vuodessa ja 2/3
Suomen ammattilento-oppilaista maksaa koulutuksena Malmilla itse,
valtio subventoi Porin lentokoulua 5 MEUR:lla vuodessa; Malmilla
annettu lentokoulutus on siis veronmaksajille 10 kertaa edullisempaa
kuin Porissa annettu lentokoulutus
-ilmailulaitoksen lentoturvallisuusosasto on sitä mieltä,
että kenttää ei missään nimessä saa
tuhota
-kaikki lentokentän yrittäjät aika lailla yksiselitteisesti
sanovat, että he eivät lähde Malmilta mihinkään
eli tää kenttä ei tuo mihinkään Lopelle
tai Riihimäelle yhtään työpaikkaa vaan ne loppuvat
kokonaan tai sitten ne menevät Tallinnaan (aplodit)
-Malmin kenttä on ainoa paikka Helsingissä, missä
enää pesii mm. isokuovi, koska Viikin pellot alkavat olla
rakennettuja, Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin lentokentän
säilyttämistä kahdestakin syystä: jotta helsinkiläisilläkin
olisi luontoa nähtävänä ja toiseksi se ei halua
tuhota Keihäsjärven metsiä
-Malmin kenttä ollut varakenttänä Hki-Vantaalle esim.
virkamieslakon aikana, koska pikkukoneilla sinne pääsee,
isommilla ei
-liikelennot Tallinnaan tulevat lisääntymään,
kun Viro liittyy EU:hun, mutta ei ne tänne Riihimäelle
saakka lennä jos ne on Helsinkiin tulossa Tallinnasta
-Euroopan eri maissa isoja ja pieniä kenttiä on muuallakin
lähellä toisiaan, täällä Ahtiainen sanoi,
että kenttien välin pitäisi olla vähintään
30 km, mutta ei se ainakaan tämän taulukon mukaan pidä
paikkaansa. Lisäksi jos Helsingin pikkukenttä olisi 100:n
tai yli 70 km:n päässä pääkaupungista,
niin se ei kyllä oikein kyllä oikein pärjää
näille muille Euroopan kaupungeille, koska kyllä aika
monessa kaupungissa pikkukenttä on jopa keskellä kaupunkia
kuten Helsingissäkin, se on lähempänä kaupunkia
kuin iso kenttä
-ei Helsingissä mitään tonttipulaa ole, uudessa yleiskaavassakin
on 700 000 ihmiselle tilaa
-Malmi-adressiin kerätään kaikkien suomalaisten nimiä
Internetissä, meillä on suunnilleen 8000 helsinkiläisten
nimeä ja 7000 muiden suomalaisten nimiä eli yli 15 000
Malmin kentän säilyttäjää ovat pistäneet
nimensä Malmin suojeluadressiin
-viimeinen toivomus on että kentällä olisi vielä
100-vuotisjuhlatkin, että se olisi silloin todella toimiva
kenttä eikä olisi mikään torso, rakennuksethan
on luvattu suojella, mutta nehän on suunniteltu lentoasemarakennuksiksi,
jos ei siellä ole lentotoimintaa, eihän ne rakennuksetkaan
ole sen arvoisia. Kiitoksia.
Erkki
Holttinen, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Lopen luonnonystävät
ry:
 -otan
lähinnä nämä luontoasiat etusijalle, Lopen Keihäsjärvestä
sanotaan, että "se on Lopen loppu, Hämeen häntä
ja Vihdin viimeinen pitäjä"
-tästä on taisteltu tosiaan 1500-luvulta saakka vihtiläisten
kanssa, vihtiläiset tulivat laiduntamaan ja kaskeamaan Keihäsjärven
aluetta, mutta loppilaiset pitivät pintansa ja niinä se
1669 rajattiin tämä Keihäsjärvi kulkemaan Aarlammin-Tylymäen
ja Kukkarimäen kautta eli nykyinen (kunta)raja pitää
suurin piirtein edelleen paikkansa
-1861 perustettiin Kruununpuisto senaatin päätöksellä,
siinä oli ainoastaan yksi kruununtorppa, jossa oli 7,5 ha peltoa
ja loppuosa metsämaata eli 476 ha metsää ja se on
semmoisenaan jatkunut ja hyvin on mennyt ja se on ollut metsäkanalinnuille
ja muille riistaeläimille tärkeä lisääntymisalue
ja läpikulkualue, aiemmin ennen moottoritietä aina Mäntsälästä
saakka Hämeen järviylängölle samoin Nuuksion
puistosta ja nyt sitten tätä uhataan tämmöisellä
kuin lentokentällä, mikä tuhoaisi tämän
kaiken ja sen takia Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja
Lopen luonnonystävät ja kenties joku muukin järjestö
on halunnut tämän Etelä-Suomessa harvinaisen, yhtenäisen
metsäalueen säilyttämistä luonnonsuojelualueena
-tämän on merkittävä Vantaanjoen valuma-alueena,
koska se on Vedenjakaja-aluetta eli vedet virtaavat Keihäsjokea
pitkin ensin Kytäjälle ja sieltä edelleen Vantaanjokeen
ja nyt jos siihen lentokenttä tulee ja jostain syystä
Päijänne tunneli olisi esim. remontissa, niin helsinkiläiset
keittävät aamukahvinsa kerosiininkatkuiseen veteen
-metsäkanalintukannat ovat Etelä-Suomessa merkittävästi
vähentyneet ja tämä Keihäsjärvi on Lopella
ja Etelä-Hämeessä ainoita alueita Luutaharjun ja
Luutasuon lisäksi, missä esim. ukkometsot tai metsot yleensä
soitivat ja samoiten teeret ja pyyt ja tämmöiset
-lisäksi hirvieläimet, peurat, metsäkauriit käyttävät
Keihäsjärven metsiä kulkureittinään
-sen tähden haluamme säilyttää tämän
alueen metsäalueena olkoonkin, että se on jo metsänhoitotoimenpiteillä
osittain tuhottu
-ja viimeisenä nisäkkäänä on ihminen, joka
on tullut hakemaan Keihäsjärveltä luontoa, luonto
on Keihäsjärvellä tuonut aikanaan toimeentulon, sieltä
on aikanaan tynnyrikaupalla toimitettu sieniä, marjoja ja muita
luonnontuotteita Helsinkiin toivoisin, että tämä
säilyisi yhtenäisenä metsäalueena myös
vapaa-ajan asukkaille, jotka ovat sieltä vapaa-ajanasuntonsa
hankkineet aj näin ollen vaadin, että kaavasta poistettaisiin
tällainen uhkatekijä kuin lentokenttä. Ei muuta.
Tarja
Rantama, Lopen Vapaa-ajanasukkaat ry:
 -puhun
tässä nyt terveydenhuollon psykologina, mutta helsinkiläisenä
voisin sanoa, että me emme halua minkäänlaista lentokenttää
Keihäsjärven rantaan
-toivoisin, että neljän vuoden piina loppuisi ja voisin
palata sellaiseen rauhalliseen mökkeilyyn ja ettei minulla
olisi sitä pommia pään päällä, mikä
on vuoden 2000 maaliskuusta, jolloin ensimmäinen Helsingin
Sanomien juttu minut säpsähtämään ja masentumaankin
ja sen jälkeiset lukuisat jutut, joiden mukaan Keihäsjärveltä
on löytynyt sopiva paikka lentokentälle, se on jo lähes
siellä, enkä ole ainoa ihminen, jota se koskettaa, varmaan
yksi tuhannesta ihmisestä, jota se koskettaa se ajatus
-tää melu on tällainen psykologinen tekijä,
josta harvemmin kuulee mitään analyysiä, koska se
on meille niin arkinen tosiasia, me tiedetään, ettei kukaan
halua kuunnella kovin pitkään sitä huutavaa pikkuvauvaa
vaan sille riennetään heti antamaan rintaa
-lentomelua ei voida mitata niin, että ainoastaan 55 db:n raja
olisi haitta-alue, koska yksikin lentokone vastaa vähintään
(huutavaa) pikkuvauvaa, lentokone peittää allensa luonnonäänet
-meteliä kuulen tarpeeksi Helsingin Herttoniemessäkin,
Malmin reitit kulkevat Kulosaaren päältä, noin kilometrin
päästä se koneen ääni alkaa kuulua
-lomailija ei voi rentoutua melussa, melu lisää aivojen
sähköistä toimintaa (aktivaatiotasoa), koska melu
ei pysähdy korvaan vaan etenee aivoihin aivan meidän tunne-elämän
alueelle
-se aiheuttaa somaattisella tasolla verenpaineen nousua, unettomuutta,
hermostuneisuutta, nythän melu on tunnustettu EU-direktiiveillä,
melua pyritään vähentämän, me tarvitaan
rauhallisia paikkoja, jotta voidaan palautua ja tehdä työtä
yhteiskunnassa
-hanke Malmin kentän siirtämiseksi on ihan älytön,
siinä ei nähdä laajempaa yhteiskuntakokonaisuutta,
ihmisten psyykkistä hyvinvointia, minkään arvoisena,
se on ihan hölmöä ja samalla se ajatus, että
Keihäsjärvelle tulisi lentokenttä. Kiitoksia.
Veikko
Törmälehto, Keihäsjärvi:
-mä olen siis se Keihäsjärven tilan isäntä,
enkä salli, että se (kenttä) rakennettaisiin
-Ahtiainen toi esille, että 55 db:n melualueella ei asuisi
ketään, minä asun siellä ja monia muitakin siellä
asuu, että tässä liikutaan virheellisillä tiedoilla
-maakuntaliitossa on tehty raskaita menettelyvirheitä siinä,
että ne tiedot mitä minä olen kirjoittanut paksun
nipun sinne kuninkaan kartoista lähtien ja selittänyt
alueen muinaishistorian ja alueen asutuksen historian ja oman toimintani
siinä, niin ne eivät kirjaudu, siellä on mm. vanhin
vuosiluku Keihäsjärven tilan kulmassa, joka on 1613, sellaista
vuosilukua 1762 ja aittojen päässä 1820 ja 1825 ja
Lopen historia kertoo, siinä on maininta 1600-luvulta ja kaikki
tämä tieto häviää jostain niistä maakuntaliiton
tiedostoista pois, muinaispeltoja siinä on, kiviladelmia, tervahautoja,
kaikkia tällaisia, mutta ne eivät kirjaudu
-juuri täällä kuulin, että maakuntaliiton päättäjät
päättäessään eivät tiedä, mitä
noissa lähetetyissä kirjelmissä (asukkaiden tekemissä
huomautuksissa?) on vaan maakuntajohtaja käy ne läpi ja
valitsee niistä, mitä hyväksi näkee, tässä
liikutaan nyt tällaisella alueella
-malmin ystävät varmaan kertoo, mikä on se kiitoradan
pituus, koska nyt on puhuttu 1800 m, jolla on haluttu välttää
lain velvoite (YVA-menettelyyn?) ja se on ns. lain väärinkäyttö,
julkinen taho tai mikään päättävä
taho ei saa piiloutua rangaistuksetta lain taakse käyttämällä
lakia väärin vaan pitää kertoa, mikä on
se kentän pituus ja vaikutusalue kaikkinensa ja tällä
on haluttu välttää se, ettei tarvitse soveltaa alkuvaiheessa
ympäristövaikutusten arviointi ja tän uuden lain
keskeinen tarkoitus oli se, että vältetään ympäristöriskit
ja valitusruuhkat kun otetaan alussa huomion kuulemisena kaikki
vaikuttavat seikat ja siinä vaiheessa kun normaalisti tehtäisiin
ympäristövaikutusten arviointi, sehän tarkoittaa
jo päätösvaihetta, ja silloin lasketaan vain ne syntyneet
vahingot ja niille korvaus ja mahdolliset suoja-alueet, mutta se
on jo liian myöhäistä --on turha viitata valtioneuvoston
antamiin käskyihin, ne on niin kun uutisia Neuvostoliitosta,
ei meillä käsketä mitään vaan se laki mikä
on, se kehottaa lähestymään varovasti, lapsenomaisesti
maastoa mitä eteen tulee ja se johtaa juuri siihen, että
on valittava se käyttötarkoitus niiden maastosta löytyvien
ominaisuuksien perusteella ja jos Malmi halutaan siirtää
ja sille ei kohdetta löydy, on tyydyttävä siihen,
Malmia ei siirretä, koska kohdetta ei löydy
-ja omasta toiminnastani lyhyesti sanon, että tuossa halutaan
puhua miten tyhjä alue se on eikä Keihäsjärven
alueella tunnu (suunnitelmien mukaan) olevan mitään, siellä
on mm. kivikautista asutusta ja se on jopa Karkkilan vanhimman asutuksen
kanssa samanikäisesti asuttua, koska perimätieto siellä
kertoo mulle, että se on samaan aikaan ollut, samaa tilaa kuin
Karkkilan Vaskijärvellä
-minulla on luomutila ja mä olen sen yhteydessä Lopen
ja Kanta-Hämeen ensimmäisen perinnebiotooppialueen muodostaja,
tämäkään tieto ei kirjaudu ja mä kasvatan
siis siellä lehmiä ja liito-oravia ja siellä on kiitoradat,
ei se tarvitse kiitoratoja
-ja on puhuttu myös, että se maasto on helposti rakennettavaa,
se on kansankielellä täyttä valhetta, ensinnäkin
sen alueen kuningaskohta, mikä on tuhottu aiemmin, on korkein
huippu, valtio laittomin perustein ottaa siitä hiekkaa ja se
on jyrkkä rinne edelleen ja toinen pää tästä
kiitoradasta sijoittuisi lettoalueelle, joka on biologisesti vajaa
lettoalue sen takia koska metsähallitus tuhosi ojituksella
sen ja tuolla alueella joskus 1970-luvulla oli Etelä-Hämeen
suurin tervaleppäkorpi ja nyt on juhlittu kuinka Lopelta löytyi
jostain Loppijärven alueella muutaman aarin alue ja tuolloin
metsähallitus tuhosi sen ja se vyöhyke Lähdekorvesta,
kivikautisten ihmistenmuinaisesta juomapaikasta jatkuu Keihässuohon
ja tää on sellainen kiireellisesti rauhoitettava, poikkeuksellisen
arvokas vyöhyke.. luonnonhoitoalue ja maatalouselinkeinojen
erityisalue (?). Kiitos.
Aarno
Lähde, kunnanvaltuutettu, Lopen ympäristölautakunnan
jäsen:
 -olen
Lopen ympäristölautakunnan edustajana ja ilahdutan teitä
hyvin lyhyellä puheenvuorolla
nimittäin luen Lopen ympäristölautakunnan lausunnon,
jonka se antoi kunnanhallitukselle:
- "Lautakunta suhtautuu kielteisesti lentokentän aluevaraukseen
Keihäsjärven eteläpuolella. Varaus tulisi poistaa
luonto- ja ympäristöarvojen perusteella."
Tätä ei varmaan Hämeen liitossakaan ole kuultu, mulla
on sellainen tunne, että tämä lausunto kaivettiin
jonnekin sinne Lopen kunnantalon takapihalle, se löytyy sieltä
sitten kun lumet sulaa, ei sitä kuitenkaan tässä
Lopen kunnanhallituksen lausunnossa näkynyt
-sitä paitsi täällä on Lopen valtuustoa syytetty
siitä, että se on kovin hanakasti valmis ottamaan tämän
lentokentän, mutta kyllä minä väitän valtuuston
jäsenenä, ettei meiltä koskaan ole mitään
kysyttykään järkevästi
-2001 kesäkuussa oli joku kannanotto siitä, pitäisikö
tätä vatvomista jotenkin jatkaa näiden lentokenttien
osalta yleisesti ja siinä tuli sitten jonkinlainen enemmistö
tätä kannattamaan, mutta koskaan ei ole kysytty, mitä
mieltä tämä valtuusto ihan rehellisesti on tästä
kentän tulosta sinne Keihäsjärvelle
-ja nythän sitten itsekin tein aloitteen, että se ihan
rehellisesti tuotaisiin valtuustoon, siinä oli seitsemän
allekirjoittajaa, siinä oli ideana vielä, että pidettäisiin
sellainen lähetekeskustelu, jota Lopella ei kyllä koskaan
ennen ole nähtykään, eikä kukaan tiedä
mitä se sellainen lähetekeskustelu, mutta valtuuston puheenjohtaja
pisti tämän sitten äänestykseen ja sai sitten
sellaisen henkilöt, jotka ei yleensä osaa muuta sanoa
kuin "jaa", sanomaan, että "ei" saa mitään
lähetekeskustelua siihen, minusta..
Kaija
Helle, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri:
 -vakaat
terveiset maakuntaliiton edustajille, että ei riitä, että
kuullaan, pitää myös tulla kuulluksi, kyllä
kaikki mielipiteet pitää kirjata ja kaiken kritiikin pitää
näkyä myös siinä materiaalissa mitä maakuntakaavaan
laitetaan
-asun Tampereella 5 km:n päässä Pirkkalan lentokentästä
ja muutan pois sieltä 30 km:n päähän ja yksi
syy on tämä melu, sitä ei pidä vähätellä..
-Keihäsjärvelle kenttää ei saa tuoda ja yksi
hyvä syy on se, että se on valtion maata ja mä olen
valtion kansalainen ja haluan, että se alue säilyy
-olen tutustunut siihen alueeseen mm. niin, että olen ollut
pysäyttämässä motoa (monitoimikonetta) siellä,
kun metsähallitus on yrittänyt tuhota niitä luontoarvoja,
tältä näyttää aktivisti (aplodeja)
-onneksi tämä melu otettiin esiin, kiitoksia psykologille
puheenvuorosta, koska se melu on todella vakava ongelma, jonka seurauksia
me ei tiedetä
-toisekseen lentomatkailu ja ilmailu on tiensä
päässä, se on kasvihuoneilmiötä eniten
aiheuttava tekijä ja ilmaston muutos on suurin uhka elämälle,
nyt vielä liikenne voi kasvaa johonkin saakka, ilmailu ja maantieliikenne,
mutta siihen tulee katko ihan 10-20 vuoden sisällä, koska
liikenteen haitat alkavat olla niin suuri uhka elämälle,
että elämän mahdollisuudet menevät ja tämän
edessä mun ikäiset 60:set voivat vielä nukkua, mutta
nuoremmat eivät ja minä en halua jättää
sitä laskua lapsille enkä lastenlapsille, haluan että
se vastuu otetaan nyt
-lentokentällä Keihäsjärvellä
tai HHT-akselilla ei ole mitään logistista järkeä,
koska liityntäliikenne tulee olemaan mieletön ja tuottamaan
lisää kasvihuoneilmiötä, ei mitään
logistista järkeä siirtää pienlentokenttää
pois tarvitsijoiden vierestä
-viranomaiset ovat lukeneet valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita
vähän rivien välistä, koska siellä sanotaan
mm. myös, että "alueiden olennaiset luontoarvot ja
viihtyisät virkistysalueet tulee säilyttää"
ja siinä mielessä on täysin ristiriitaista tehdä
erämaalentokenttää ja tuhota sen myötä
luontoarvoja, jotka on myös tuotu esiin tässä, sen
sijaan on sekä järkevää että ekologisesti
ja moraalisesti hyväksyttävää säilyttää
se alue, sehän on yhtenäistä jatkumoa Nuuksion järviylängöltä
tällaista ekologista käytävää pitkälle
luoteeseen. Kiitoksia.
Anu
Kuusela, Vihtijärven kyläyhdistys ry:
 -olen
Vihtijärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja Vihdin kunnanhallituksen
jäsen ja olemme joutuneet seuraamaan tätä lentokenttäasiaa
kylän osalta jo useamman vuoden ajan
-olemme 450 asukkaan vireä kyläyhteisö hyvine peruspalveluineen
ja haluamme pitää siitä kiinni, kylän alueella
on lähes 40 lampea ja järveä ja tämä Keihäsjärvi
ulottuu hyvin lähelle meidän Ylimmäisenjärveä
-tietysti on jo selvää, että Vihtijärven kyläyhdistys
suhtautuu kielteisesti tähän kenttähankkeeseen, perusteluina
tuon esille seuraavaa:
-mahdollinen lentokenttäalue ulottuu kylämme pohjoisosaan
ja siksi lähestymiskierroksia tekevät lentokoneet tulevat
lisäämään lentomelua kylän ympäristössä
ja kylän keskuksesta on linnuntietä vain 7 km Keihäsjärven
lentokenttäalueelle
-kylämme on profiloitunut viihtyisänä, luonnonkauniina
ja rauhallisena asuinympäristönä ja nämä
arvot tulevat olemaan entistä tärkeämpiä valintaperusteita
uusille asukkaille heidän etsiessään asuinpaikkaansa
näin läheltä pääkaupunkiseutua ja pääkaupunkiseudulle
suuntautuvasta muuttopaineesta huomattava osa tulee kohdistumaan
kyläämme ja meidän valttimme on rauhallinen kyläyhteisö,
lentomelu todella häiritsisi kyläämme
-muita vaikutuksia olisivat koneiden polttoainepäästöt
ja kentän vaikutukset ympäröivään maankäyttöön
sekä pinta- ja pohjavesien laatuun ja virtauksiin, Vihtijärven
alue on toiseksi tärkein pohjavesialue Vihdin kunnassa
-Keihässuon alue on varattu EU:n Natura alueeksi, joka sijaitsee
lentokenttävarauksen läheisyydessä, kiitoradan päästä
Ylimmäisten järvelle ulottuu Natura-kelpoinen alue, jonka
perustana ovat EU:n määrittelemät erilaiset metsätyypit,
nimenomaan nämä metsätyypit on otettu Vihdin-Lopen-Karkkilan
yhtenäisenä erämaa-alueena jo karttalehdillä
huomioon ja tämä yhtenäinen alue tuhoutuisi
-myös Uudenmaan puolella nämä yhtenäiset alueet
on merkitty maakuntakaavaan, jossa näiden alueiden kaavoituksellisena
tavoitteena on luonnon suojeleminen ja luonnonmukainen hoito
-ja nimenomaan maakuntaliittojen omissa julkaisuissa on koettu erittäin
tärkeänä perinnemaisemien ja erilaisten muinaisjäännösten
vaaliminen joten tässä kohtaa on ilmeinen ristiriita
-kentän läheisyydessä olevat merkinnät MY ja
Myg tarkoittavat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla
on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen
muodostama ja maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema, lisäksi
läheisyydestä löytyy myös SL-luonnonsuojelualue
-Keihäsjärven kenttävarausta on perusteltu sen edullisella
sijainnilla, moottoritieltä lähtevä tieyhteys kulkee
lukuisten taajamien, Klaukkalan, Perttulan ja Röykän,
kautta tänne Keihäsjärven perukoille, olemme itse
päätyneet siihen, että tämä liikenne tuskin
tulisi lisäämään palvelutasoamme vaan aiheuttamaan
vain liikennevirtojen kasvua ja siten lisäämään
onnettomuusriskiä ja liikennemelua
-tien 132 parannus 4 km:n matkalta on iso asia meidän kylälle
ja loppilaisille ja Läyliäisten suuntaan liikkuville,
mutta Vihdin puolella tie on valitettavasti metrin kapeampi kuin
Lopen puolella ja pientareet ovat jääneet kokonaan pois,
viimeistään lentokentän liikenteen alkaessa kevyen
liikenteen väylät tulevat ehdottoman ajankohtaisiksi,
suuri kustannuskysymys kuka maksaa?
-Helsingistä tultaessa ajetaan taajamien Klaukkala, Perttula,
Röykkä lävitse, joissa kaikissa on 60 km:n nopeusrajoitus,
myös Vihtijärvellä on tällä hetkellä
tiehallinnon käsittelyssä 60 km:n rajoituksen jatkaminen
Ylimmäisten tien ohitse, olemme esittäneet sen jatkamista
kylän ohitse
-Klaukkalan tuleva uusi ohitustie tulee lyhentämään
ajoaikaa mutta ei ajomatkaa, tämä on ehdottomasti todettava,
aikaero tulee todennäköisesti olemana pieni,koska vaihtoehdoksi
valittiin pohjoinen linjaus, jossa liittymä moottoritielle
tulee Palojoen kohdalle, on huomattava että mikäli liikenne
kentälle kulkisi Ylimmäisten tietä, niin aiheuttaisi
se kohtuuttoman meluhaitan ja turvallisuusriskin tienvarren asukkaille,
lisäksi Ylimmäisten tiellä jouduttaisiin tekemään
mittava perusparannustyö ja loppupäähän kokonaan
uusi tie täysin nykyiselle metsäalueelle
-Keihäsjärven edullinen sijainti on siis jotain aivan
muuta, tämä on todella hidas tämä tie (Klaukkalan
suunnasta) taajaman nopeusrajoituksineen
-Vihdin kunta on antanut vuosina 2001 ja 2002 jo Uudenmaan maakuntakaavan
yhteydessä lausunnot ja ottanut kantaa Keihäsjärven
kenttään, koska Uudenmaan kaavassa piti tämä
korvaava paikka löytää, lentokentästä ei
ole Vihtijärvelle mitään taloudellista etua vaan
melua ja luonnonrauhan menetystä
-joulukuussa 2003 uusi kyläyhdistyksemme (kylätoimikunta
vuodesta 1979) antoi asiasta lausunnon Uudenmaan maakuntakaavaan
ja syyskuussa 2003 Vihdin kunta antoi Hämeen maakuntakaavasta
lausunnon, jossa Vihdin kunta vastustaa kentän sijoittamista
Keihäsjärvelle ja yhtenä perusteena olivat mm. hiljaiset
alueet, joita on Hyvinkäällä Kytäjän suunnalla
jo (Uudenmaan) maakuntakaavaan laitettuja se on erittäin tärkeä
asia, samoin Vihtijärven kylätoimikunta on antanut toukokuussa
2003 Hämeen maakuntakaavaan lausunnon ja me tulemme esittämään,
että tämä alue(varaus) tulisi poistaa ja pitää
entisellään maa- ja metsätalousvaltaisena alueena
ja pidämme parempana, jos täytyy joku vaihtoehto etsiä,
tätä Sammalistonsuota
-yksi asia vielä: koska täällä on tullut näin
paljon huomautuksia nimenomaan Keihäsjärvestä, niin
kyllä nämä toivomukset tulisi ottaa huomioon, sehän
on nykyaikaista kaavoitusta
Päivi Järvinen,
tilaisuuden puheenjohtaja:
-Kyllä näin tullaan oikeestikin tekemään, kun
täällä on nyt annettu vähän väärää
kuvaa meistä päättäjistä ja virkamiehistä,
että me ei näitä asioita tosissamme otettais, kyllä
me otetaan ja päättäjätkin saavat kaikki paperit
luettavaksi, mitkä vaan haluaa, että virkamiehet ei meiltä
pimitä mitään, me ei anneta niiden pimittää
mitään, valitettavasti.
(Päivi Järvinen järjesti
tässä välissä hiukan epämääräisen
yleisöäänestyksen, jonka tuloksena selvästi
eniten nousi käsiä ylös Malmin kentän säilyttämisen
puolesta)
Kalle
Moilanen, kaupunginvaltuutettu, Riihimäki:
 -Riihimäen
kaupunginhallitus on käsitellyt lentokenttäasiaa kolmesti;
marraskuussa -99, huhtikuussa -01 sekä 30.6.2003 ja kaikissa
käsittelyissä kanta Sammalistonsuon kenttään
on ollut kielteinen (aplodit)
-asia tulee vielä 29.3.2004 kaupunginhallituksen käsittelyyn,
onko tehty YVA:aa, jota näissä päätöksissä
on edellytetty, minulla on se käsitys, ettei tuota arviota
ole tehty ja melu on ollut aina se pääargumentti kielteiselle
kannalle
-kun puhutaan talousalueyhteistyöstä, en ole mustasukkainen,
vaikka loppilaiset saisivat lentokentän, sitä en vastusta
koska talousalueyhteistyö edellyttää hyvinvointia,
mutta meluhaitan vuoksi se ei sovi tuohon Suojalan kupeeseen, en
tosin ota kantaa loppilaisten järvihankkeisiin enkä muihin,
mutta kun Juppalan alue rakennettiin, tontinomistajat eivät
saaneet tietää, että heille tulee tämmöinen
meluhaitta ja olen aivan varma, että jos tämän olisivat
tienneet, eivät olisi tontit menneet niin hyvin kaupaksi kuin
nyt ovat menneet
-olisi riihimäkeläistenkin hyvä tietää
mitä loppilaiset touhuaa kun täällä Lopen kunnan
edustaja puhuu riihimäkeläisten suulla
Teija
Helanen, Riihimäki:
 -asun
Kernaalan-Riuttan alueella eli suoraan sen suunnitellun sammalistonsuon
kiitoradan päässä ja täällä on monella
suulla todistettu kuinka se melu vaikuttaa huomattavasti laajemmalle
alueelle kuin mitä nää piirrokset ja kartat osoittaa
-siinä on 200 nousua tai laskua vuorokaudessa nykyisten Malmin
liikennemäärin mukaan se merkitsee todella vilkasta liikennettä,
sinne halutaan yölentomahdollisuus, nykyisin Räyskälän
koneistakin aiheutuu jo tarpeeksi melua
-olen muuttanut 15 vuotta sitten tänne pääkaupunkiseudulta
hakeakseni pienen kaupungin miellyttävää ja luonnonläheistä
ympäristöä ja haluan siitä ehdottomasti pitää
kiinni
-tämän suunnitelman eräs heikkous on, että missään
ei ole kerrottu sen taloudellisia vaikutuksia; Malmin kenttä
tekee noin miljoonan euron tappion vuodessa, kuka ne maksaa, me
kuntalaisetko, minusta ihan ehdottomasti pitää vastustaa
Sammalistonsuon kenttäsunnitelmaa
-on ihan turhaa puhua, että 200 työpaikkaa siirtyy tänne
Riihimäelle, niistä voisi osa siirtyä, mutta ne ihmiset
eivät siirry tänne, he asuvat siellä missä asuvat,
missä heillä on perhe ja puolisoiden työpaikat ja
verotulot menee sinne, me saadaan ne liikenne- ja muut haitat mitä
siitä syntyisi, ehdottomasti vastustan tätä lentokenttäsuunnitelmaa
Sammalistonsuolle. (aplodit)
Rauli
Hirviniemi, Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen
jäsen:
 -päinvastoin
kuin täällä jossain on sanottu, että Riihimäen
kaupungin kanta olisi jotenkin epäselvä tähän
lentokenttähankkeeseen niin se ei pidä paikkaansa ja kuten
Kalle (Moilanen) sanoi, niin kaupunginhallitus on käsitellyt
asiaa ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Hämeen liitto
pyysi kaupungin lausuntoa vuoden 2000 pienlentokenttäselvityksestä,
ja teklan valmistelun pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen
jälkeen seuraavan päätöksen (ydinkohta):
"Riihimäen Sammalistonsuon vaihtoehto on varsinkin melun
kannalta ongelmallinen. Melualueelle (1 km:n säteelle kiitoradasta)
jäisi selvityksen karkean laskelman mukaan 710 asukasta jo
yhden kiitoradan ratkaisulla."
On erittäin ongelmallista puhua melualueesta, kun kyse on lentokentästä,
nyt puhutaan vainn siitä, mitä se kiitoradalle laskeminen
ja nouseminen aiheuttaa eikä suinkaan siitä millaisia
kierroksia ne koneet asutuksen yläpuolella tekevät, ennen
kuin ne pääsevät laskeutumaan sinne kiitoradalle,
200 nousua ja lasku vuorokaudessa niin tiedätte, että
koko ajan silloin Riihimäen kaupungin yläpuolella on lentokone
ympäri vuorokauden ja kesät talvet.
Päätöstekstissä sanotaan vielä:
"Uusien lentokenttien meluvyöhykkeisiin kiinnitetään
valtakunnallisessa alueidenkäyttötavoiteluonnoksessa erityisesti
huomiota, valtioneuvoston päätöksen suosituksia ei
saa ylittää, alueen eteläpuolella on yleiskaavan,
jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 1997, asuntoaluevarauksia
on jo alettu toteuttaa, Pohjois-Juppalan rakentaminen alkaa heti
asemakaavan tuntua vahvistetuksi vuonna 2000 (kuten kaikki tietää
nyt se alue on jo täyteen rakennettu) On selvää,
että kehittämisvaihtoehtoa esitettäessä melualueen
asukkaat vastustavat ratkaisua, kaupungin kanta Sammalistonsuon
lentokenttävaihtoehtoon on kielteinen."
Tämä oli kaupunginhallituksen päätös, äänestyspäätös.
Itse henkilökohtaisesti olen ollut tämän esityksen
takana. Jälkeenpäin on sitten pyydetty muita lausuntoja,
joissa ei todellakaan tätä päätöstä
millään tavalla ole kumottu, päinvastoin, esim. kun
annettiin v. 2001 liikenne- ja viestintäministeriölle
lausuntoa samasta asiasta, niin kaupunginhallituksen päätöksen
perusteluteksteissä viitattiin aikaisempiin kaupungin aikaisempiin
kielteisiin kantoihin.
Lainio,
Riihimäki?
-Mä ihmettelen, että mä olen Riihimäellä,
hesalaiset kinaa, kanta-asukkaat ja kesämökkiläiset,
ja riihimäkeläiset on hiljaa, Moilasen Kalle piti ensimmäisen
riihimäkeläisen puheenvuoron, hesalaiset kinaa keskenään,
mä näytän miten ahneita te ootte, ne haluaa kaikki
hesalaiset tulla tänne kehä3:n yläpuolelle, mä
on niin helsinkivastainen, mulla on lauttasaaressa vene ja siellä
lauttasaaren ulkopuolella mökki, siis nää on niin
ahneita tyyppejä nää hesalaiset, ne tulee tänne
heti, mä näytän miten te merta valloitatte, pistä
hernesaari siihen näkyviin äläkä usko näitä
hesalaisten juttuja, nehän juksauttaa näitä hämäläisiä
mennen tullen. äläkä usko näiden juttuja, nehän
kinaa keskenään.
Jukka
Ranta, Riihimäki:
-pienlentokenttäasiasta tulee kuuma peruna ei vaan Riihimäellä
vaan koko Etelä-Hämeessä..
-sitä ei oikeastaan ratkaistakaan paikallisesti vaan valtakunnallisesti
-riihimäkeläiset saavat ilmeisesti valmistautua siihen,
että me saamme lentokentän tuonne vankilan pelloille ja
helsinkiläisten on luovuttava siitä historiallisesta kentästään
-osa Malminkentästä voidaan arkistoida, mutta ei kaikkea
voida säilyttää, sillä asutus vaatii tilaa,
koska Etelä-Suomi kasvaa niin nopeasti
-toivon, ettei tästä synny sellaista riitaa
kuin ongelmajätelaitoksen kanssa, jota varten syntyi oma valtuustoryhmäkin
ja kuitenkin laitos rakennettiin ja todetaan tällä hetkellä
täysin tarpeelliseksi koko maassa ja jopa ulkomailla
-meidän täytyy uskoa siihen, että kenttä tulee
tuolle paikalle, no, sitä suunnitellaan, mutta minä olen
siitä täysin varma ja olen ehdottomasti sen puolesta,
että se rakennetaan sinne nimittäin Tervakoskelle on peltoa
pitkin matkaa, joten kaikkia kiitoratoja ei tarvitse tehdä
vankilan pelloille
-kyse ei ole liikennelentokentästä vaan pienlentokenttä,
jossa toiminta on hiukan toisenlaista kuin jossain suurella kentällä
-Kauhavallakin lentosotakoulun kenttä piti tulla lähelle
Vaasaa ja sitä vastustettiin sen vuoksi, että isännät
sanoivat, että heidän tyttärensä saavat sieltä
vääränlaisia miehiä ja Vaasa joutui rakentamaan
kenttänsä mutta se tehtiin venäläisellä
vankityövoimalla
-lentokenttä olisi hirveä ruiske Riihimäelle ja koko
Etelä-Hämeelle, jos se kenttä saadaan tänne
Jari
Siirola, Launonen:
-tässä hiukan syntyy nyt sellainen kuva vastakkainasettelusta..
Keihäsjärven edustajat käyttivät erittäin
hyviä ja perusteltuja puheenvuoroja mm. näistä meluasioista,
niin mielestäni myös Sammalistonsuolla on muistettava,
kun Vihtijärven kylän edustaja oli huolestunut 7 km:n
päässä Keihäsjärven kentästä,
että jos Sammalistonsuolta otetaan 7 km, siinä on Launonen,
Tervakoski, Ryttylä ja Riihimäki, siinä on meitä
ihmisiä aika paljon, ei välttämättä vapaa-ajan
asukkaita, mutta pitkän työpäivän jälkeen
mielellämme mekin sitä lintujen laulua kuuntelisimme
-minusta pitäisi välttää sellaista vastakkainasettelua,
että riihimäkeläiset ja launoslaiset alkavat työntää
lentokenttää Keihäsjärvelle ja läyliäisläiset
ja vihtijärveläiset Sammalistonsuolle
-mielestäni tässä on nyt ennakkoluulottomasti näitä
asioita mietittävä ja kuten tilaisuuden puheenjohtaja
alussa esitti, kolmaskin vaihtoehto on olemassa: todetaan rehellisesti,
että tältä alueelta ei paikkaa löydy, sinänsä
nämä Helsingin ongelmat ovat varmaan ihan todellisia,
mutta uskon , että ne on ratkaistavissa Uudenmaan liiton ja
pää kaupunkiseudun kuntien järkevällä yhteistyöllä
(aplodeja)
Asko
Ali-Marttila, valtuutettu Lopelta ja Läyliäisten kylätoimikunnan
ent. puheenjohtaja:
 -tässä
on nyt objektiivinen ja subjektiivinen tieto jossain mielessä
ristiriidassa, kun katsellaan näitä karttoja ja piirretään
melualueita erämaahan ja sitten valtatien varteen saman kokoinen
alue, että sehän on toki ihan eri asia
-Päivi Järvinen kertoi, että hän luottaa viranhaltijoihin
ja siihen, että asiat kirjautuvat, mutta kyllä minä
olen ihan oikeasti huolestunut, kun näin Hannu Raittisen esittämän
kalvon, jossa ei ollut sanallakaan arvioitu ympäristövaikutuksia,
että onko tämä sellainen arvo, joka Hämeen liiton
toimintaan liittyy vai ei, eli oikeasti olen huolestunut luottamushenkilönä
siitä, että mitä kirjautuu tästäkin tilaisuudesta
-tuli esille, että yrittäjät, jotka ovat olennainen
osa tätä kokonaisuutta, eivät halua lähteä
mihinkään, eli voidaanko heidät jotenkin pakottaa
lähtemään Malmilta Keihäsjärven tai Sammalistonsuon
kentälle vai onko mahdollista, ettei se toteudu ollenkaan se
yrittäjien muutto tänne
-sitten kaipaisin sellaista tulevaisuuden pohdintaa pikkuisen enemmän,
tässä on nyt poliitikkoja mukana päätöksenteossa,
jotka ajattelee aina hyvin lyhyellä, vaalikauden aikajänteellä,
mutta kuitenkin puhutaan hankkeesta, jossa on kyse vuosikymmenien
vaikutuksista
-ts. mikä on lentotoiminnan tila 15 vuoden päästä,
esim. saksalaisten tutkijoiden mukaan hyvin pian ollaan menossa
siihen vaiheeseen, että kiitoratoja tarvitsevien lentokoneiden/laitteiden
määrä tulee dramaattisesti vähenemään
muunlaisten lentolaitteiden tullessa käyttöön. Kiitos
(aplodit)
Hannu
Raittinen, vt. maakuntajohtaja, Hämeen liitto:
-tässä on tullut nyt aika monta kysymystä ja täytyy
todeta, että tämä kaavallinen lähestymistapa
ja vaikeiden asioiden ratkaiseminen kaavoissa, niin tämä
on se ainoa lähestymistapa, mikä meillä on ja minusta
tämä sinänsä on erittäin positiivista,
että nää asiat saa näin väen liikkeelle
ja ihmiset muodostaa mielipiteitänsä, koska eihän
näihin ole mitään yksiselitteisiä ratkaisuja
olemassakaan ja tietenkin on olemassa asioita, joiden osalta joudutaan
tekemään kipeitä ratkaisuja ja me tiedetään
isojakin kysymyksiä, jotka liittyy rakentamiseen, tää
Malmin kentän kysymys ei välttämättä kuulu
ihan siihen kaikkein raskaimpaan sarjaan monessakin mielessä
vaikka sinänsä Malmin on Suomen tärkeimpiä kenttiä,
sitähän ei voi kieltää
-vastaisin lyhyesti muutamaan kommenttiin ja väitteiseen, joita
tässä on tullut esille (mm. Ali_marttila ja Kanerva):
-Malmi työryhmän mietinnössä oli pohjana kolme
mallivaihtoehtoa, joiden kustannukset on laskettu ja niistä
keskimmäinen malli 2 lähtee yhden kiitoradan mallista,
jossa olisi yksi 1800 metrin kiitorata, joka olisi ilmansuunniltaan
mahdollisimman edullinen (lounaaseen suuntautuneisuus) ja me on
lähdetty tästä mallista, eikä tässä
pimitetä mitään
-Veikko Törmälehto on jättänyt todella ansiokkaan
muistutuksen ja meillä on se ollut ihan oikeasti käsittelyssä,
en ymmärrä mistä Veikko Törmälehto on saanut
puheidensa mukaan tällaista ns. salaista tietoa, etteikö
näitä asioita käsiteltäisi tai että niitä
pimitettäisiin tässä prosessissa, meillä on
15.12.2003 ollut maakuntahallituksen kokous, jossa tätä
palautetta ja vastineita käsiteltiin ja joista vastineista
on myös tiedotettu asianosaisille ja jotka on siis pohjana
tässä ehdotusvaiheessa
-esim. Veikko Törmälehdon ansiokas huomautus, joka oli
pitkä ja perusteellinen, niin se on tässä asiakirjassa,
joka on mulla tässä kädessä, yski yhteen kirjoitettuna
3,5 sivua, tästä asiakirjasta puuttuvat ne liitekartat,
mutta ne ovat olleet kaikissa päätöksentekotilanteissa
mukana ja käytössä, että voin vielä Törmälehdon
kanssa keskustella..
Veikko Törmälehdon
välihuomautus:
-ne puuttuvat noista kartoista ne antamani tiedot, ne tulee kirjautua
jo noihin karttoihin, sen vuoksi huomautin siitä, koska näin
ne kartat tuossa pöydällä
Hannu Raittinen, vt.
maakuntajohtaja, Hämeen liitto:
-ne on kirjautuneet niihin asiakirjoihin, mihin niiden tulee kirjautua,
nää on avoimia pöytäkirjoja, avoimia asioita,
kyl nää on niinkun päätöksenteon pohjana,
että sinänsä tietenkin se vastine oli ns. yleisvastineen
muotoon kirjoitettu, jossa ei kaikilta osin varmaan huomautuksen
jättäjät ole saaneet kommentteja niin se nyt johtuu
vaan siitä, että tän ehdotusvaiheen ratkaisu, mihin
tässä on niinkun päädytty, niin on siinä
niinkun yleisellä tasolla perusteltu ja tuota mutta myönnän..
Yleisökommentti:
-onko niillä kannanotoilla huomioarvoa mitään siellä?
Hannu Raittinen, vt.
maakuntajohtaja, Hämeen liitto:
-no tottakai niillä on huomioarvoa ja ne on käsittelyssä
kyllähän me kannanotoista huomattava osa pystyttiin ottamaan
huomioon, mut niinkun sanoin, jotkut asiat on niin vaikeita et ne
vaan eivät sitten näissä kaavaratkaisuissa aina mene
niinkun huomauttajat sitten haluaisivat, nää on aina kompromisseja,
mut me ollaan nyt tässä keskusteluvaiheessa
-Ali-Marttilalle toteaisin, että me on tässä lentokenttäselvityksessä
menetelty nimenomaan niiden pelisääntöjen mukaan
mitkä yleisesti on tässä YVA-menettelyssä käytössä,
mutta varsinaisestihan ei YVA-lain mukaista tarkastelua tän
kokoiselle kentälle ie lainkaan mukaan voida tehdä eikä
ole tarvetta tehdä, mutta nykyisen maankäyttö- ja
rakennuslain mukaiset periaatteet edellyttävät tietenkin
sita, että ympäristölliset ja asutuksen ja muihin
vaikutuksiin liittyvät kysymykset pitää selvittää
ja kun ollaan maakuntakaavatasolla ja laajemmalla aluetasolla, niin
siinä on tietty yleispiirteisyys tässä vaiheessa
eli ne yksityiskohdat tulevat vasta siinä yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa, viittaan vaikka näihin ongelmiin, mikä
liittyy esim. liito-oravien elinympäristöihin ja tällaisiin
-(Hirviniemen puheenvuoroon liittyen) toteaisin tuosta Sammalistonsuon
(kentän) sijoittumisesta suhteessa Riihimäen asutukseen,
se on tällä hetkellä noin 1,8 km:n päässä
kantatien eteläpuolella olevasta asemakaavoitetusta alueesta
ja pohjautuen Riihimäen kaupungin lausuntoihin vuodelta 1999
me olemme muutamalla sadalla metrillä siirtäneet sitä
kiitorataa pohjoisemmaksi verrattuna siihen, miten se on lentokenttäselvityksessä
eli siinä on pyritty hakemaan ratkaisua, jossa täämä
mainittu 700 asukkaan vaikutusalue oli pienempi. Ei muuta, kiitos
Päivi Järvinen,
tilaisuuden puheenjohtaja, kysyi Pertti Kareelta (Helsingin
kaupunki), voidaanko yrittäjät pakottaa pois Malmin kentältä?
Pertti Kare,
yleiskaavapäällikkö, Helsingin kaupunki:
-tietysti siinä tapauksessa, että se lentotoiminta sieltä
lakkaa, niin se yritystoimintakin Malmilla lakkaa ja siitä
että siirtyvätkö ne työpaikat ja yritystoiminta,
mitä Malmilla tällä hetkellä on, niin sehän
on niistä yrittäjistä kiinni, jotka siellä toimii
-nythän tämä maankäyttö- ja rakennuslaki
edellyttää vaikutusten arviointi eli kaikki vaikutukset
ympäristöön, luontoon ja myös sosiaaliset vaikutukset
täytyy arvioida ja meillä yleiskaavatyössä on
tietysti tehty nää vaikutusten arvioinnit ja meidän
täytyy noudattaa kaavoituksessa lakia, Uudenmaan ympäristökeskus
valvoo hyvin tarkkaan, että ne on tullut tehdyksi asianmukaisesti
-ja tässä arvioinnissa päädyttiin kyllä
siihen, että jos Malmin lentotoiminta lakkaa ja sieltä
toiminnot siirretään korvaavaan paikkaan tai sitten olemassa
oleville kentille, niin yritystoiminta tulee siirtymään
sitten perässä sinne minne tää toimintakin sitten
siirtyy
Yleisöpuheenvuoro:
 -Kaikki
Keihäsjärven ystävät, jotka eivät halua
sinne melua, minulla on tässä tällainen valtakunnallisesti
merkittävä teos, jossa todetaan nimenomaan, että
Keihäsjärven lentokenttä on suunniteltu valtakunnallisesti
merkittävälle geologiselle kumpumoreenialueelle ja tällaisiahan
tulisi nykyisten näkemysten mukaan säästää
ja tää teos on tällainen kuin: "Jukka-Pekka
Palmu: Moreenimuodostumien inventointi, esitutkimus Pohjois-Uudenmaan
ja Etelä-Hämeen alueella" ja tää lentokenttä
tulee hyvin lähelle tätä Keihäsjärven osaa
ja myös suurelta osalta sijoittuu ns. Palokankaan kumpumoreenialueelle,
joka on valtakunnallisesti merkittävä geologinen luontokohde.
Satu
Paasonen, Riihimäki:
-olen Pohjois-Juppalan asukas, eikä minua henkilökohtaisesti
paljoa lohduta se 300 metrin kiitoradan siirto
-kysyisinkin, kun mekin tonttia ostaessa luotettiin kaupunginhallituksen
päätökseen, että kenttä ei tule, että
voivatko maakuntaliitto ja valtio jyrätä Riihimäen
kaupungin yli ja se kenttä tulla tänne kaupunkiin, vaikka
kaupunki olisi kielteisellä kannalla? (aplodit)
Marita
Väärtinen, Riihimäki?
-asun Sammalistonsuon vieressä ja meillä on Lopella maatila
sen toisen kenttävarauksen vieressä joten kumpikin on
yhtä huonoja vaihtoehtoja
-mun mielestä on ikävää, että asetetaan
vastakkain näitä, olisi kiva että kenttä pysyisi
Malmilla tai löytyisi jokin muu vaihtoehto
-sen lisäksi täällä on viitattu lapsen itkuun
ja toimistomeluun, mutta se toimistomelu päättyy, kun
me tullaan työstä kotiin lepäämään,
jos se mulla on sekä maalla että kotona melu yötä
päivää, ja jos hankin lapsen, se itku on tiedossa,
eikä se kestä armeijaikään asti, mutta todennäköisesti
tää kestää seuraavat 30 vuotta vähintään
tää lentokentän melu
-mä en usko siihen ollenkaan, että ne työpaikat siirtyy
tänne saati että saadaan ammattitaitoista väkeä
lennonjohtoon
-täällä sanottiin, että Malmilla on insidenttejä
alvariinsa, mistä me ei tiedetä yhtään mitään,
siirtyykö nää Riihimäelle, onko ne sellaisia
lähes tulkoon -tilanteita, että tulee joku onnettomuus,
joka johtuu jostain muuta, esim. lennonjohdon ammattitaidottomuudesta,
mitäs jos se kolahtaa tuonne Ekokemille tai jotain muuta sattuu,
onko ne lennonjohtajat sellaisia, että ne koneet pysyy turvallisesti
ilmassa eikä putoo mun pihalle
-kun siellä Malmilla on niin vähän tilaa ja jos tehdään
pienasuntoja perheille, mulla on 88 neliötä, hesalaiset
haluaa 100 neliötä perheelle, niin miksei tehdä saman
tien kerrostaloja, saadaan paljon enemmän ihmisiä ja työpaikkoja
sinne, ei se kauan riitä se Malmin kenttä siihen että
tehdään pientaloja ja sitten kohta on taas tila loppu,
miksei siirretä saman tien Vantaan kenttää riihimäelle
sitten ;-)
-kyllä minun mielestäni pitää ajatella pitkänäköisesti
ja kauaskantoisesti, että onko se oikein viisasta, että
me saadaan se 10 000 asukasta lisää ja muutama työpaikka..
Kai
Mökkönen Suomen Ilmailuliitto:
-jossain on paheksuttu, ettei tämä tilaisuus kiinnostaisi
meitä, mutta se johtuu siitä ettei me tiedetty tästä
mitään, olisimme paremminkin valmistautuneet tähän,
jos olisi tiedetty
-olemme siellä Malmilla töissä (toimisto siellä)
ja mitä todennäköisimmin emme päätyisi
sieltä Riihimäelle emmekä Lopelle vaan varmaan jonnekin
muualle
-täällä on viitattu Malmi-työryhmän mietintöön,
mutta se ei suinkaan ollut yksimielinen mietintö eikä
niin, että Malmi sieltä siirrettäisiin johonkin
-jos Malmin kentälle rakennetaan pientaloja, Malmilla lentomelu
lisääntyy eikä suinkaan pienene, koska Helsinki-Vantaan
lentoliikennettä voidaan silloin ajattaa siitä enemmän
ylitse ja meluhaitat Malmilla lisääntyvät
-ja jos siihen rakennetaan pientaloja, siihen syntyy lähiö
ja päättäjille tiedoksi, että meidän talo
on sen jälkeen myynnissä ja siihen saa mukavasti viinakaupan,
poliisin ja terveyskeskuksen
(aplodit)
Erkki
Mikola, Malmin lentoaseman ystävät ry:
-Pertti Kare väitti, että nää yrittäjät
siirtyy uudelle kentälle, mutta minulla on tässä
Malmin yrittäjien kirje, jonka annoin Ahtiaiselle suljetussa
kuoressa
-tämän kirjeen on kirjoittanut Skymen Oy:n toimitusjohtaja
Jaakko Kuusisto, yksi tunnetuimpia suomalaisia lentäjiä,
jolla on oma lentokoulu Malmilla:
"Kohde: Lopen kunnanvaltuusto, asia: oikaisu virheellisestä
käsityksestä lentoyrittäjien siirtymisestä Lopen
kunnan alueelle suunnitellulle lentokentälle. Pyydän tuoda
esille ja oikaista kaavoitusviranomaisten virheellisen käsityksen
koskien Malmin lentoasemalla toimivien yritysten halukkuudesta ja
mahdollisuuksista muuttaa lentotoimintaansa alueellenne kaavailemillenne
lentokentille. Malmin lentoasemalla toimivat yritykset eivät
pysty siirtämään toimintaansa Lopen kunnan alueelle.
Lentotoiminnan kannattavuus perustuu toimintaan lähellä
ruuhka-Suomen keskusta ja toimivalla lentoasemalla Malmilla. Kyseisestä
asiasta, yrittäjien siirtymisestä, on suoritettu kysely
yrittäjien kesken ja yksikään yrittäjä
ei siirrä toimintaansa Lopelle (eikä ilmeisesti myöskään
Riihimäelle, vaikka sitä ei tässä mainita; lukijan
huom.). Oman lentokouluni Skymen Oy:n toimintaa en siirrä Malmilta
pois liian kauas Helsingistä. Ilmailuterveisin, Jaakko Kuusisto"
-tästä samasta asiasta on tässä "Malmin
lentokenttä koskevat järjestelyt" -tutkimuksessa
liite n:o 5, oli kuulemistilaisuus Malmilla 23.8.2000, siinä
on lähes kaikki yrittäjät, joita oli paikalla ja
tämä löytyy netistä myös
-Helsingissä ei ole maapulaa, koska Helsinki tulee liittymään
Vantaaseen ja Espooseen ja jos se tapahtuu 20 vuoden päästä,
niin kannattaako tuhota lentokenttää sen vuoksi, koska
tuho on lopullinen
-sanotaan, että valtion alueidenkäyttötavoitteet
pakottavat sijoittamaan lentokentän kaavaan, mutta yhtä
hyvin ne pakottavat myös harkitsemaan, että kenttä
säilyy Malmilla, siellä ei missään kohdassa
puhuta korvaavasta paikasta vaan nimenomaan vaihtoehtoisesta paikasta
ja tätä 0-vaihtoehtoa ei ole tutkittu ollenkaan (aplodit)
Marja
Lukkaroinen, Riihimäki:
-Hämeen maakuntaliitolle suosittelisin puheenjohtajan aluksi
esiin tuomaa vaihtoehtoa, että tällä kertaa meistä
täältä Hämeestä ei ole nyt sitten Malmin
ongelmien ratkaisijaksi
-mutta kun ihmiset kumminkin kulkevat, tässä maakuntakaavassa
ei ollut minkäänlaisia aluevarauksia raideliikenteelle
ja mistä me tiedämme, mitä liikenne 20 vuoden päästä
on, joten minä kehottaisin maakuntaliittoa kiinnittämään
enemmän huomiota raideliikenteen kuin lentoliikenteen kehittämiseen
ja esim. Riihimäeltäkin länteen junarataa, etelästä
pohjoiseen kyllä menee rautatie mutta ei idästä länteen
(aplodit)
Sini
Hannukainen, Riihimäki:
-meitä istuu tässä muutama ihminen jotka asuu tässä
punaisen viivan päässä eli ihan kiitoradan alla
-kuinka tavallinen ihminen voi tietää, miten tätä
on viranomaisissa käsitelty, mistä saa materiaalia, ilmeisesti
Lopella on asiaa käsitelty, mutta Riihimäellä ei?
Päivi Järvinen, tilaisuuden
puheenjohtaja:
Hämeen liiton nettisivuilta ja suoraan liitosta.
Markku
Pulkkinen, MTK:n Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja:
-lausunnossamme viime vuonna ykskantaan vaadimme kumpaakin lentokenttävarausta
poistettavaksi
-kiinnittäisin huomiota valtakunnallisesti arvokkaiden moreenivarojen
inventointiin, joka on vielä keskeneräinen koko maassa
ja nimenomaan Keihäsjärvellä lentokenttä sijoittuisi
suurelta osin tällaisen valtakunnallisesti arvokkaan moreenialueen
päälle
-ja näitä Myg-alueita Hämeen liitto on piirtänyt
maakuntakaavaan 250 kpl ja jos liitossa kuitenkin ollaan sitä
meiltä, että tällaiset varaukset eivät kuitenkaan
millään tavalla kaavoittamista haittaa eikä ne siihen
vaikuta, niin mikä merkitys näillä 249:llä arvokkaalla
moreenimuodostumalla sitten on
-ei voida velvoittaa ketään maanomistajia tyytymään
siihen, että lentokenttä saadaan tehdä mihin vaan,
oli se arvokasta moreenia tai ei, mutta mitään muuta siellä
ei saa tehdä eli tää on nyt sellainen missä
kaavoitusprosessi joutuu vähän hankalaan valoon jos näin
menetellään
-toinen asia on se, että Kanta-Hämeessähän
näiden kahden puhutun kenttävarauksen lisäksi kaksi
muutakin lentokenttävarausta sen lisäksi että on
vielä Räyskälän toimiva lentokenttä ja
kyllä tässä nyt tuntuu vähän siltä,
että Häme maakuntana haluaa luonnonläheisen asumisen
sijasta profiloitua lentokenttien maakunnaksi ja se on myös
hyvä miettiä vielä kertaalleen, että haluaako
maakunta tätä
-lopuksi vielä tuskin me täällä Hämeessä
kannamme kauheasti huolta ja harmia siitä, että helsinkiläiset
haluavat asua ahtaasti ja kalliisti että se on varmasti myös
heidän oma valintansa
Matti
Pöyry, Helsinki:
 -en
mökkeile maakunnassa, mutta kiinnitin huomiota meluun, kartassa
lukee kylmästi 55 db, joka jollain akustofonilla tms. mitattuna
on
-nyt tässä (keskustelussa) on ansiokkaasti nostettu esiin
melun efektiivinen piirre, kuinka paljon se häiritsee
-itse en häiriinny lentomelusta, koska olen pilotti itsekin,
mutta tiedän sen hyvin monipuolisesta kokemuksesta, että
silloin kun luonto on parhaimmillaan, melukin on pahimmillaan, koska
harrasteilmailun olosuhteet ovat käytännössä
parhaimmillaan juuri loma-aikaan tai muuten kevät-kesäaikaan
-kun YVA:ssa (ympäristövaikutusten arvioinnissa) on pakko
ottaa huomioon niiden ihmisten käsitykset asiasta, joihin päätökset
tulevat vaikuttamaan, niin vetoaisin erittäin raskaasti asioiden
valmistelijoihin, että ei saa vetäytyä sen taakse,
että tämähän on julkinen asiakirja, joka löytyy
netistä vaan pitäisi olla paljon suoraviivaisempi, kohdistuvampi
ja proaktiivisempi lähestymistapa
-esim. nyt jos lentopaikkoja suunnitellaan, niin totta kai ensimmäinen
valmistelutoimenpide on, että kerrotaan alueella oleville,
joihin se vaikuttaa, että tällaista on ilmassa, vaikka
tulee vastustusta
-eli tämä ympäristövaikutusten arviointi on
uusi instrumentti, jonka käyttöä pitäisi terävöittää
ja siinä ovat kansalaiset avainasemassa
-varsinainen asiani on se, että tää melun häiritsevyys
(pienikin melu voi häiritä) on hyvin paljon riippuvainen
siitä tilanteesta missä se esiintyy, esim. vesijettien
melua (vaikka olisi sama db-lukema) ei voi verrata toimistolaitteen
hurinaan
-pitäisi ottaa paljon määrätietoisemmin huomioon
melun häiritsevä efekti ja ottaa se kaiken kattavasti
yhdeksi ympäristön ja elämänlaadun perusvaatimukseksi
eli kaikkien täytyy saada olla rauhassa (aplodit)
Anna-Kaarina
Jaakkola, maakuntahallituksen jäsen, Hausjärvi:
-täällä ei ole ollut yhtään Hausjärven
puheenvuoroa ja sen vuoksi puhun nyt maakuntahallituksen jäsenen
oikeudella
-tämä iltapäivä on ollut erittäin hyvä
siinä, että se on hyvin monessa mielessä vakuuttanut
minut siinä mielessä, että olen kuunnellut teidän
mielipiteitänne ja mun on yhä helpompi tehdä ratkaisu
silloin ja siinä vaiheessa kun maakuntahallitus mahdollisesti
näistä lentokenttäasioista äänestää
-ensinnäkin olen ikionnellinen siitä, että vuosikymmenien
taiston jälkeen Hausjärvellä saatiin
Huhtainnummi (lentokenttävaraus) pois, se kesti yli 20 vuotta
ja tasan 22 vuotta minäkin olen sattumoisin näissä
maakuntaliiton ympyröissä ollut, hirvittävän
kauan kieltämättä
-ja nyt koska olen kuunnellut teitä, olen sitä mieltä
ja olin sitä jo kauan sitten, että en voi mitenkään
olla puolustamassa sen paremmin Keihäsjärven lentokenttää
kuin Sammaliston lentokenttää, tosiin sanoen olkaa onnellisia
malmilaiset, jos saatte kenttänne siellä vielä pitää
(aplodit)
Tuomas
Santakallio, Riihimäki:
 -olen
asunut täällä Riihimäellä noin kaksi vuotta
ja olen ihmetellyt tänä aikana, että Riihimäen
kaupungissa päätökset tehdään oikeastaan
hyvin pitkälle pääkaupunkiseudun ehdoilla
-Malmin lentokenttä aiotaan lopettaa, Helsingin kaupunginhallitus
on tehnyt päätöksen, että Malmin lentokentästä
aiotaan päästä eroon ja se aiotaan siirtää
jonnekin, se todennäköisesti myös tullaan tekemään,
koska Helsingin ja pääkaupunkiseudun vetovoima, painoarvo,
on valitettavasti huomattavasti suurempi kuin Riihimäen-Hyvinkään
seudun, siellä on niin voimakkaita instituutioita, jotka varmasti
saavat päätöksensä läpi ennen pitkää,
siispä ryhdyn puoltamaan lentokenttää
-mitä etua siitä lentokentästä Hämeelle
olisi on, että oikein järjestettynä, oikein rakennettuna
infrastruktuuriltaan tuettuna lentokenttä jossain muodossa
tukisi hämäläistä yrittäjyyttä huomattavasti,
se toisi niitä liiketoiminnan osa-alueita, joita nyt on Helsinki-Vantaan
ympärillä, korkean teknologian yrityksiä, jotka vaatii
tehokasta ja joustavasti toimivaa logistiikkaa myös täällä
-mutta se täytyy tehdä niillä ehdoilla, jotka hämäläiset
asetavat sille lentokentälle, sinne ei saa tuoda sellaista
lentoliikennettä, joka olisi liian raskasta ja joka merkittävästi
häiritsisi ja aiheuttaisi melua ja ympäristökuormitusta,
mutta mutta..
Päivi Järvinen,
tilaisuuden puheenjohtaja:
-Nyt keskustelu päättyy ja pyydän Hannu Raittista
vastaamaan näihin kysymyksiin, mitä tässä on
tullut esiin.
Yleisökommentti:
-Ei me helsinkiläiset haluta siirtää lentokenttää
mihinkään vaan meidän kaupunginhallitus, se ei ole
meidän helsinkiläisten mielipide vaan kaupunginhallituksen.
Hannu Raittinen, vt. maakuntajohtaja,
Hämeen liitto:
-Olemme nyt saaneet liiton prosessiin tää sitä palautetta,
mitä me halutaan, tää on sitä sosiaalisten vaikutusten
arviointia parhaimmillaan ja tätä kautta sitä palautetta
saadaan
-täällä on ollut paljon erilaisia väitteitä
ilmassa tietenkin, en lähde tässä niihin vastailemaan
sen enempää mitä tuossa totesin, mutta kyllä
maakuntakaavoituksessa kuin muussakin tämä vaikutusten
arviointi, kun puhutaan sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista,
se on olennainen osa näitä kaava-asiakirjoja ja raportteja
ja kyllä tää on se lähtökohta
-mä omasta ja Hämeen liiton puolesta kiitän kovasti
kaikkia osanottajia nimenomaan virkamieskunnan puolesta tästä
vilkkaasta keskustelusta
-palautetta tuli nyt ja sitä on odotettavissa, kaikki merkit
näyttää siltä ja asia etenee ja kuuntelemme
herkällä korvalla ja toivottavasti myös tilanne nyt
voisi olla se, että eivät nyt kansalaiset siten ajattelisi,
että kyllähän te kuuntelette, mutta emme me silti
tule kuulluksi
-näitä ratkaisuja joudutaan tässä jatkossa vielä
tekemään ja voi olla, ettei lähivuosina ja lähiaikoina
kaikkia vaikeita ratkaisuja pystytä tekemään, näitä
hyviä ratkaisuja haetaan, ratkaisuvaihtoehtoja (… ) paljon
ja erityisesti tässä Malmin asiassa nyt jatko sitten tulee
näyttämään, että mitkä ne ratkaisut
sitten ovat, mutta kiitos kovasti tästä palautteesta.
--
Lentokenttäyleisötilaisuuden (17.2.)
ohjelma:
18.00 Tilaisuuden avaus; Päivi
Järvinen, Hämeen maakuntahallitus
Lentoliikenne Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004; vt. maakuntajohtaja
Hannu Raittinen,
Hämeen liitto
18.20 Malmin lentokentän
korvaamistarve Helsingin kaupungin näkökulmasta; yleiskaavapäällikkö
Pertti Kare, Helsingin kaupunki
Riihimäen kaupunkiseudun puheenvuoro; kunnanvaltuuston puheenjohtaja,
lentokapteeni evl Matti Ahtiainen,
Loppi
Asukkaiden puheenvuoro; Juhani Kanerva,
Lopen vapaa-ajan asukkaat ry
19.00 Keskustelu
20.00 Tilaisuuden päätös
Päivi Järvinen, Hämeen maakuntahallitus
Sivun alkuun
Takaisin
|
