UUSI RAKENNUSLAKI EDELLYTTÄÄ KUNNISSA UUTTA TOIMINTAKULTTUURIA
"Uusi maankäyttö-
ja rakennuslaki aloittaa toivottavasti kunnissa uuden osallistumis-
kulttuurin. Toivon,
että uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vahvistaa kansalaisten
kiinnostusta
yhteisten asioiden hoitoon. Uusi laki parantaa kaikkien osallistumismahdollisuuksia.
Vuorovaikutuksen painopiste siirtyy kaavoituksen alkupäähän -
valittamisesta
perusratkaisujen valintaan", totesi ympäristöministeri Satu Hassi
maankäyttö- ja
rakennuslakiseminaarissa Helsingissä.
Suunnittelun vuorovaikutteisuutta
lisätään lakiin otetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman
kautta. Tämä eräänlainen kaavoittajan "työsuunnitelma"
tulee laatia kaavatyön
aloitusvaiheessa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden
asumiseen, työntekoon
tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa.
"Kaavaehdotuksen laatimisesta
vastaavat tietysti asiantuntijat, mutta tärkeää on nähdä
kuntalaiset suunnittelun voimavarana. Asukkaiden ja alueen vaikutuspiirissä
toimivien
ihmisten näkökulman ja ideoiden sivuuttaminen on tuhlausta - erilaisista
näkemyksistä ja
kokemuksista syntyy monipuolisempi ja parempi ympäristö", totesi
Satu Hassi. Hassi myös
muistuttaa, että hyvä ympäristö on nykyään myös
kilpailutekijä, jolla houkutellaan uusia
yrityksiä ja asukkaita kuntaan.
Uusi laki merkitsee entistä
järjestelmällisempää vuoropuhelua. Kunnat ja niiden kaavoittajat,
suunnittelijat ja päätöksentekijät joutuvat kehittämään
omia työtapojaan. Osallistumiselle on
etsittävä muotojen lisäksi myös sisältöjä.
Virkamiesten vuorovaikutustaidot joutuvat
koetteille erityisesti niillä alueilla, joihin suunnitellaan täydennysrakentamista.
Myös liikenteen
kannalta vaikeat alueet aiheuttavat ristiriitoja.
Kansalaisosallistumiselle on syntymässä myös aivan uudenlaisia
teknisiä edellytyksiä.
Tietotekniikan kehittyminen mahdollistaa uusia yhteydenpidon muotoja asukkaiden,
viranomaisten
ja päättäjien välillä. Internetin käyttöä
on jo kokeiltu mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuus-
skenaarioiden laatimisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii myös
kaavojen esittämistä
havainnollisemmalla tavalla.
Vuorovaikutteinen suunnittelu
ei Hassin mukaan poista ristiriitoja. Monet maankäyttö-
kysymykset ovat samanaikaisesti sekä paikallisia että laaja-alaisempia.
Paikallisesti edullinen
saattaakin laajemmasti katsottuna olla epäedullinen tai päinvastoin.Vuorovaikutteisen
suunnittelun kehittäminen vaatii kuntien johdolta sekä tahtoa että
vaivannäköä.
Kaupunkitutkija Featherstone
on kuvannut kommunikatiivisen suunnittelun ideaa
"vapautumisen ilmapiirinä", jossa moniarvoisen keskustelun jopa
iloinen ilmapiiri luo
edellytyksiä "luoville paikallisille itsepuolustuksen strategioille".
Maankäyttö- ja
rakennuslaki tukee sopivalla tavalla EU:ssa hyväksyttyjä yhteisiä
Euroopan
aluesuunnittelun suuntaviivoja, jotka korostavat kestävää kehitystä.
Laki edistää mm. myös
Kioton ilmastosopimuksen päämäärien toteuttamista.
Valtion ympäristöhallinnon
rooli muuttuu valvojasta kuntien tukijaksi ja yhteistyökumppaniksi
hyvän ympäristön tavoittelussa.
Laki korostaa myös
rakennusten jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa ja ympäristövaikutusten
huomioonottamista rakennuksen koko elinkaaren ajalta.
Satu Hassi muistutti, että
ilman päteviä suunnittelijoita ei saada aikaan kunnollisia
rakennuksia. Hyvä rakentaminen vaatii osaamista, ammattitaitoa ja valvontaa,
jossa sekä
viranomaisilla että rakennuttajilla on oma vastuunsa.