Toimija: Kaavatalo
Tiedoksi: maakuntamuseo, ympäristökeskus
Laatinut: 3.10.2003 Hilkka Högström
Ratkaisija: Mikko Härö
Museovirastolla ei ole huomautettavaa Rantasalon ranta-asemakaavan
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Sen sijaan Launosten kylän
arviointi- ja osallistumissuunnitelman osalta Museovirasto haluaa tuoda
esiin seuraavan.
Launosten kylän asutus juontaa alkunsa rautakaudelta ja se on siis vanhimpia
Lopen kylistä. Alueen maisemakuvaa leimaavat Launosten ja Santamäen
kartanot. Launosten kartanolla ja Kerolan mäellä on huomattava asema
Launosten kulttuurimaisemassa (Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas
rakennusperintö. Hämeen liitto ja Rakennustieto, 2003). Santamäen
kartano ja
kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kohde (Museoviraston
ja
ympäristöministeriön julkaisema luettelo Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.
Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993; 2. painos 1998).
Näin ollen arviointi- ja osallistumissuunnitelmassa / Launosten kylän
Jylhäkummun asemakaavoituksessa on kulttuuriympäristö syytä
huomioida
seuraavasti:
4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
AOS:n valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tulee huomioida
myös
valtioneuvoston päätöksen kohta "Kulttuuri- ja luonnonperintö,
virkistyskäyttö ja luonnonvarat", joka antaa kulttuuriympäristön
vaalimiselle maankäytön suunnittelua koskevia yleis- ja erityistavoitteita.
Yleistavoitteen mukaan alueidenkäytöllä edistetään
kansallisen
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti
vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoitteen mukaan alueidenkäytössä
on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön
arvot säilyvät ja Rakennettu kulttuuriympäristö -julkaisusta
ilmenevät
ympäristöt huomioidaan alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
4.2 Selvitykset ja suunnitteluaineisto
Suunnitelmiin tulee sisältyä karttatarkastelu kaava-alueen ja sen
ympäristön
maiseman ja maankäytön historiasta. Edellä mainittujen julkaisujen
lisäksi
on syytä huomioida myös seuraavat selvitykset: Hämeen maakunnallinen
maisemaselvitys (Hämeen liiton julkaisu II:190, Sirpa Somerpalo, Päivi
Luppi, 2003), Kuuden kunnan rakennuskulttuuri 2002-2004. Janakkala, Kalvola,
Kärkölä, Loppi, Nastola, Renko. (Lopen kunta, Teija Ahola, 2003),
Kanta-Hämeen perinnemaisemat (Hämeen ympäristökeskus 157,
Outi Talvia,
2000).
5. Vaikutusalue
Kaava-alueen kulttuuriympäristöä koskevaa vaikutusaluetarkastelua
on
täsmennettävä ja syvennettävä niin, että kahden
kartanon muodostaman miljöön
tunnusmerkit vanhojen kulkureittien ympäristössä voivat säilyä
ja
kartanokeskukset saavat tarvitsemansa suojavyöhykkeen. Kulttuuriympäristöä
leimaavat avoimet maanviljelysmaisemat ja näkymäalueet tulee turvata.
Yritystoiminnan maisemallisia haittoja on minimoitava mm. liennyttävillä
istutuksilla, uudisrakennusten massoittelulla sekä niiden materiaali- ja
värivalinnoilla.
Liite 2 Suunnittelualueen alustava aluerajaus; Liite 3 Ote Kanta-Hämeen
seutukaavasta; Liite 4 Ote yleiskaavasta
Jylhäkummun asemakaavan suunnittelualue on rajattu ulottumaan yleis- ja
seutukaavassa merkitylle maatalousalueelle (MT). On välttämätöntä,
että
viljelysmaisema näkymäalueineen säilyy avoimena ja yritystoiminta-alue
rajoitetaan tiivistettynä aiemmissa kaavavaiheissa tehtyjen rajausten
sisälle (PT).
Kiinteiden muinaisjäännösten osalta Museovirastolla ei ole huomautettavaa.
Kaavaluonnoksesta on aiheellista pyytää Museoviraston lausunto.
Viranomaisneuvottelun muistiot tulee lähettää tiedoksi Museovirastolle,
PL
169, 00511 Helsinki.
Johanna Forsius, tutkija
Museovirasto, rakennushistorian osasto
Kulttuuritalo, Sturenkatu 4
PL 169
00511 HELSINKI
p. 09 - 4050 9497 (vaihde 09 - 40501)
faksi 09 - 4050 9420
johanna.forsius@nba.fi